Kassa kuntoon

Edellisestä laskusuhdanteesta nousivat alojensa johtajiksi yritykset, joiden velkaantumisaste ennen taantuman alkua oli keskimäärin noin puolet kilpailijoiden velkaantumisasteesta. Menestyneillä yrityksillä oli myös kassassaan enemmän varoja kuin huonosti menestyneillä kilpailijoilla.

Jos yritys ei panosta kassanhallintaansa, se voi joutua tilanteeseen, jossa se ei pysty maksamaan velkojaan. Pahimmassa tapauksessa edessä on vararikko.

Kassanhallinnassa on laskusuhdanteen aikana kiinnitettävä erityistä huomiota seuraaviin seikkoihin:

• Rahoitusjärjestelyjen riittävyys
• Rahoitusjärjestelyjen toimivuus uusissa olosuhteissa
• Liiketoiminnan seuraaminen sen varmistamiseksi, että kaikki rahoitussopimusten ns. kovenantit voidaan täyttää
• Avoin, säännöllinen yhteydenpito sidosryhmiin läpinäkyvyyden parantamiseksi, jolloin voidaan välttyä yllätyksiltä
• Kassan proaktiivinen hallinta, esimerkiksi lyhyen aikavälin kassavirtaraporttien ja -ennusteiden käyttöönotto, poikkeamien tutkiminen välittömästi
• Käyttöpääoman määrätietoinen hallinta - varmista, että asiakkaat maksavat laskunsa maksuehtojen mukaisesti, neuvottele parhaat mahdolliset maksuehdot omien toimittajien kanssa, arvioi varaston riittävyys
• Kaikkien kulujen arviointi
• Ostotoimen ja tilausprosessien valvonnan lisääminen.

• Kuinka säännöllisesti pidät taloudelliset sidosryhmät ajan tasalla tilanteestanne?
• Mitä mahdollisuuksia teillä on neuvotella uudelleen tai sopeuttaa nykyisiä rahoitusjärjestelyjä liiketoimintamallin ja toimintaympäristön muuttuessa?
• Kuinka tehokkaasti olet ryhtynyt hankkeisiin kassavarojen kerryttämiseksi ja niiden kulumisen estämiseksi? Mitä muuta voisit tehdä?
• Mitä prosesseja olet ottanut käyttöön hallitaksesi kassaa proaktiivisesti?
• Tarkistatko saatavien tilanteen säännöllisesti?
• Kuinka tehokkaasti valvot maksuja?
• Miten hyvin varastonhallinta toimii?
• Oletko vähentänyt tai leikannut kuluja?
• Onko vielä käyttämättä joitain muita käteisvarojen lähteitä? Voidaanko esimerkiksi joitain omaisuuseriä myydä?