Työpanokseen perustuvan osingonjaon verotus ansiotulona (HE 47/2009 vp)

Hallitus antoi 3.4.2009 esityksen työpanokseen perustuvan osingon verotuksesta. Esityksen mukaan osinko katsottaisiin jatkossa koko määrältään ansiotulona verotettavaksi palkaksi tai työkorvaukseksi, jos osingon jakoperusteena on yhtiöjärjestyksen määräyksen, yhtiökokouksen päätöksen, osakassopimuksen tai muun sopimuksen mukaan osingonsaajan tai tämän intressipiiriin kuuluvan henkilön työpanos. Muutoksia sovellettaisiin listaamattoman yhtiön jakamaan osinkoon, joka on nostettavissa 1.1.2010 tai sen jälkeen.

Lakimuutoksen taustalla on korkeimman hallinto-oikeuden viime vuonna tekemä lääkäriyhtiötä koskeva ratkaisu (KHO 2008:6), johon hallituksen esityksessäkin viitataan. Tapauksessa lääkäreille jaettu osinko perustui yhtiöjärjestyksen mukaan kunkin lääkärin vastaanottokohtaisesti laskettuun tulokseen. Vuonna 2006 voimaan tulleen osakeyhtiölain myötä osinkoa voidaan jakaa myös osakkaan yhtiön hyväksi tekemän työpanoksen perusteella. Hallituksen esityksen mukaan kyseinen korkeimman hallinto-oikeuden päätös ja osakeyhtiölain muutos ovat omiaan lisäämään verosuunnittelua lievemmän osinkoverotuksen hyödyntämiseksi.

Osingonjakoperuste

Hallituksen esityksessä pyritään puuttumaan työpanokseen perustuvaan osingonjakoon siten, että henkilön työpanokseen perustuva osingonjako katsotaan kokonaan ansiotuloksi. Työpanokseen perustuvasta osingonjaosta on yleensä sovittu yhtiöjärjestyksessä tai osakassopimuksessa. Säännöksen soveltaminen ei kuitenkaan edellytä minkään määrämuotoisen sopimuksen olemassaoloa. Hallituksen esityksen mukaan säännöstä voidaan myös soveltaa yrityksessä esimies- tai vastuuasemassa olevalle maksettuun osinkoon, mikäli jakoperusteena käytetään esimerkiksi bonuspalkkiojärjestelmiä vastaavalla tavalla määräytyvää vastuualueen tulokseen perustuvaa tekijää.

Hallituksen esityksen perusteluissa todetaan, että säännös koskee ainoastaan tapauksia, joissa osingon jakoperusteena on käytetty työpanosten arvoa. Työpanokseen perustuvaksi osingoksi ei siten katsottaisi osinkoa, joka jaetaan osakeomistuksien suhteessa eikä perustu työpanokseen. Säännökset eivät koskisi myöskään ns. yhden miehen yhtiöitä, sillä niissä osingon jakoperusteena on osakeomistuksen määrä.

Työpanokseen perustuvan osingon verotus

Osinko olisi sen henkilön ansiotuloa, jonka työpanoksesta on kysymys. Verovelvollinen voi olla joko osingonsaaja tai tämän intressipiiriin kuuluva henkilö, jonka työpanos on ollut osingon jakoperusteena. Intressipiiriin kuuluvaksi katsottaisiin esimerkiksi osingonsaajana olevan holding-yhtiön osakas lähipiireineen, osingonsaajan perheenjäsen, sukulainen tai muuten hänelle läheinen henkilö. Säännöstä voitaisiin soveltaa, vaikka verovelvollinen tai hänen intressipiirissään oleva henkilö ei olisikaan osinkoa jakavan yhtiön osakas.

Työpanokseen perustuva osinko, joka katsotaan ansiotuloksi, verotetaan osingonjakovuoden tulona, vaikka osinko jaettaisiin holding-yhtiölle. Verotuksen kertaantuminen estettäisiin siten, että ansiotulona verotettua osinkoa edelleen jaettaessa esimerkiksi holding-yhtiöstä, ei osinkoa verotettaisi enää uudelleen.

Työpanokseen perustuvaa osinkoa käsiteltäisiin verotuksessa samalla tavalla kuin muitakin yhtiön maksamia palkkoja ja työkorvauksia. Ansiotuloksi katsottu osinko olisi osingon maksajalle verotuksessa vähennyskelpoinen meno. Työperusteinen osinko rinnastetaan palkkaan tai työkorvaukseen, joten niistä tulee pidättää ennakonpidätys. Mikäli osinko katsotaan palkaksi, tulee hallituksen esityksen mukaan yhtiön toimittaa osingosta myös normaalit työnantajan sosiaaliturvamaksut ja muut maksut sekä antaa Verohallinnolle vuosi-ilmoitukset. Esityksen yhteydessä ei kuitenkaan ehdoteta muutoksia sosiaaliturvamaksuja tms. lainsäädäntöä koskeviin lakeihin.

Lakimuutoksen vaikutukset

Kuten edellä on todettu, lakimuutoksella ei ole vaikutusta yhden miehen yhtiöiden osingonjaon verotukseen. Lakimuutoksella ei ole myöskään vaikutusta ns. yrittäjämalliin, jossa asiakkaille palveluita tarjoava yritys ostaa palveluita yhden miehen yhtiöiltä alihankintapalveluina ja myy palvelut edelleen asiakkaille. Lakimuutos ei vaikuta myöskään erilajisille osakkeille maksettuun osinkoon, jos osingonjakoperusteet on sovittu kiinteiksi eikä osingon määrä ole kytketty työpanokseen. Lakimuutos saattaa myös kasvattaa henkilöyhtiöiden käyttöä asiantuntijaorganisaatioiden yhtiömuotona.

Sellaisten yhtiöiden, joiden osingonjaon perusteet kuuluvat esityksessä mainittujen säännösten piiriin, tulee harkita tarkkaan mahdollisten osingonjaon perusteisiin tehtävien muutosten vaikutukset, mahdollisten uudelleenjärjestelyjen tarve, sekä ottaa huomioon osingonjakopäätöksissään ensi vuoden alusta voimaan tulevat säännökset. Lainsäädäntöön tulee liittymään yksittäistapauksissa erilaisia tulkintakysymyksiä, jotka ratkeavat vasta kun niihin saadaan julkaistua oikeuskäytäntöä.