Ylimmän johdon luottamus palautunut talouskriisiä edeltävälle tasolle

Kasvu haetaan ulkomailta

Lehdistötiedote 16.2.2011

Ylimmän johdon luottamus tulevaan kasvuun on palautunut lähes globaalia talouskriisiä edeltävälle tasolle. Suomalaisjohtajat hakevat kasvua ulkomailta ja ovat huolissaan verotuksen kiristymisestä. Tämä käy ilmi PwC:n vuotuisesta maailmanlaajuisesta toimitusjohtajatutkimuksesta* (Global CEO Survey). Kyselyyn vastasi 1200 toimitusjohtajaa yhteensä 69 maasta.

Vastaajista lähes puolet (48 %) ovat "erittäin varmoja" yrityksensä kasvusta tulevan 12 kuukauden aikana. Viime vuonna vastaavan arvion antoi vain 31 % toimitusjohtajista, kun vuonna 2008 puolet toimitusjohtajista uskoi kasvuun. Kaiken kaikkiaan 88 % toimitusjohtajista uskoo ainakin jossain määrin kasvumahdollisuuksiin vuoden sisällä.

Länsi-Euroopan johtajat olivat keskimäärin nihkeimpiä kasvuodotuksissaan. Tästä poikkeuksena on kuitenkin Saksa, jonka toimitusjohtajista lähes 80 % kertoi olevansa "erittäin varmoja" kasvusta. Suomalaisten toimitusjohtajien vastauksissa Saksa korostuu kasvumarkkinana.

Kiina on kasvulle tärkein maa

Toimitusjohtajien mukaan Kiina on tulevalle kasvulle tärkein maa. Kiinan jälkeen (39 %) toiseksi eniten kasvua povataan Yhdysvalloista (21 % vastaajista). Brasiliaa pitää tärkeänä 19 % ja Intiaa 18 %. Vain kolmannes vastaajista uskoo oman yrityksensä kotimaan tarjoavan merkittäviä kasvumahdollisuuksia.

Strategisella tasolla 29 % vastaajista katsoo parhaiden kasvumahdollisuuksien tulevan uusien tuotteiden ja palveluiden kehittämisestä ja/tai oman markkinaosuuden kasvattamisesta niillä markkinoilla, joilla jo toimitaan. 17 % uskoo kasvupotentiaalia syntyvän uusilla markkinoilla. Kasvustrategioina seuraaviksi suosituimpia olivat fuusiot, yritysostot ja yhteistyöhankkeet.

- Kehittyvät taloudet, kuten Kiina, Intia ja Brasilia, kasvavat länsimaita nopeammalla tahdilla. Taloudellisen vallan painopisteiden muutos luo merkittäviä haasteita monille toimitusjohtajille, jotka puntaroivat investointipäätösten parissa, sanoo PwC-ketjun pääjohtaja Dennis Nally.

Taantuman vaikutus strategiaan kävi myös ilmi kyselyn tuloksista; suurin osa toimitusjohtajista (84 %) kertoi muuttaneensa yrityksensä strategiaa viimeisen kahden vuoden aikana. Strategisiin muutoksiin ajoi ennen kaikkea taloudellisen tilanteen epävarmuus, asiakkaiden vaatimukset ja oman toimialan taantumanjälkeinen dynamiikka.

Epävakaa kasvu ja valtion velanhoitokyky potentiaalisia uhkia

Lähes kolme neljäsosaa toimitusjohtajista mainitsi epävarman tai epävakaan kasvun potentiaalisena uhkana oman yrityksensä liiketoiminnalle. Viime vuonna samaa kertoi 66 %. Lähes kolmannes kertoi olevansa erittäin huolissaan tulevaisuuden talousnäkymistä. Monet mainitsivat mahdollisina uhkina valtioiden kyvyn hoitaa valtion velkaa (61 %), liiallisen valtion sääntelyn (60 %), valuuttakurssin epävakauden (54 %), epävakaat pääomamarkkinat (52 %) ja protektionismin (40 %). Inflaation mahdollisena uhkana mainitsi alle kolmannes.

Liiketoimintaa uhkaavat vastaajien mukaan myös avainosaajien saatavuus (56 %), verojen kasvu (55 %) ja pysyvät muutokset kuluttajien käyttäytymisessä (48 %).
Merkittävimmät globaalit riskit ovat toimitusjohtajien mukaan poliittinen epävakaus (58 % vastaajista) ja luonnonvarojen vähäisyys (34 %). Neljännes näkee riskejä myös ilmastonmuutoksessa (27 %) ja luonnonkatastrofeissa (25 %).

Suomalaisjohtajat uskovat kasvuun ulkomailla

Tutkimustulosten mukaan suomalaiset toimitusjohtajat ovat luottavaisia seuraavien 12 kuukauden suhteen, mutta he eivät luota seuraavien kolmen vuoden näkymiin. Suomalaisjohtajat näkevät yritystensä kasvumahdollisuuksien olevan Suomen rajojen ulkopuolella. Kotimarkkinoihin panostavat yritykset kohtaavat jo kolmen vuoden sisällä haasteita. Toisin kuin muualla, suomalaiset toimitusjohtajat eivät ole tulosten mukaan taantuman aikana muuttaneet perusteellisesti strategiaansa.

- Aidosti globaaleilla suomalaisilla yrityksillä on hyvät edellytykset menestyä, sanoo Kim Karhu Suomen PwC:ltä. Voidaankin kysyä, onko yritystoiminta aidosti rakennettu vastaamaan globaalin liiketoiminnan johtamista.

Suomen tulokset eroavat muiden maiden tuloksista myös siinä, että yritysjohtajat eivät koe kuluttajien ostokäyttäytymisen muuttumista yhtä merkittävänä riskinä.
- Yritysten täytyy nyt oikeasti ryhtyä innovoimaan asiakaslähtöisesti  ja ymmärtää asiakkaiden tarpeet entistä syvällisemmin, jatkaa Karhu.

Suomalaisissa yrityksissä on nyt kustannussäästöt tehty. Henkilöstöä on vähennetty muiden Pohjoismaiden tapaan enemmän kuin muualla. Kasvua lähdetään nyt hakemaan muun muassa yritysostojen avulla. Tutkimuksen mukaan suomalaiset yritysjohtajat eivät ole palkkaamassa erityisen paljon lisää henkilöstöä lähiaikoina. Toimitusjohtajien vastauksissa nousee kuitenkin selkeästi esille huoli osaamisen saatavuudesta.

Suomalaiset yritysjohtajat ovat tutkimuksen mukaan huolissaan valtion veroasteen nostosta valtion velan kattamiseksi. Tässä Suomi eroaa muista Pohjoismaista, huolenaihetta ei ilmennyt muissa Pohjoismaissa samassa mittakaavassa. Muut Pohjoismaat ovat puolestaan huolissaan muiden maiden veropäätöksistä ja siitä, miten ne vaikuttavat yrityksen omiin kansainvälisiin liiketoimintoihin.

* PwC:n kansainvälinen toimitusjohtajatutkimus toteutetaan joka vuosi. Nyt valmistunut kysely oli neljästoista ja kattoi 1201 haastattelua 69 maassa. Kyselyt toteutettiin vuoden 2010 viimeisellä neljänneksellä. Koko englanninkielinen tutkimusraportti ja graafit on ladattavissa osoitteesta www.pwc.com/ceosurvey.

Ketjumme, PwC, tarjoaa sinulle neuvontapalveluja, verokonsultointia ja tilintarkastusta 154 maassa. Apunasi on 161 000 alansa vankkaa ammattilaista (www.pwc.com). PwC on lyhennys, joka viittaa PricewaterhouseCoopers International Limited -ketjuun. Se tarkoittaa kaikkien jäsenyritystemme yhdessä muodostamaa ketjua, jonka jokainen jäsenyritys on itsenäinen juridinen yhtiö.