Pankkien suurimpia uhkia selvittävä tutkimus: Poliittinen väliintulo suurin riski maailman pankeille

Suurimmat riskit pankeille ovat tällä hetkellä poliittisia – eivät taloudellisia. Näin todetaan tuoreessa PricewaterhouseCoopersin (PwC) ja Centre for the Study of Financial Innovationin (CSFI) toteuttamassa tutkimuksessa.

Pankkitoiminnan riskejä ja ongelmakohtia kartoittavassa Banking Banana Skins -kyselyssä listattiin pankkiliiketoiminnan 30 vakavinta riskiä. Kyselyn tulokset perustuvat noin 450 rahoitusmaailman johtohenkilön vastauksiin kaikkiaan 49 maasta.

Vastaajien joukossa oli muun muassa pankkiireita, rahoitusalaa tarkkaan seuraavia henkilöitä sekä alaa valvovia viranomaisia. Heidän mielestään pankkien ”politisoiminen” pelastustoimien ja haltuunottojen seurauksena on suurin uhka niiden taloudelle.

Pankkiirien mielestä politiikka saattaa joissakin tapauksissa liiaksi häiritä liiketoiminnallisesti järkevien päätösten tekoa. Muut kuin pankkiirit sanoivat, että poliittiset väliintulot voivat johtaa pankkien osalta vastuuttomiin asenteisiin ja ylenpalttiseen riskinottoon, mikäli pankit olettavat valtion pelastavan ne aina tarvittaessa. Viranomaiset olivat puolissaan huolissaan siitä, että valtiot saattavat vetää takaisin tukensa pankeille ennen kuin nämä ovat saaneet taloutensa kuntoon, mistä olisi seurauksena taas uusi romahdus.

Poliittinen väliintulo ei ole koskaan aiemmin ollut riskien listalla Banana Skins -tutkimusten 15-vuotisen historian aikana. Se on läheisessä yhteydessä listan kolmantena olevaan riskiin ”liika sääntely” ja huoleen siitä, että pankit kärsivät lisää, kun kriisiin ylireagoidaan.

”Poliittisen väliintulon ja liiallisen sääntelyn mieltäminen näin suureksi riskiksi heijastaa pankkialan toimijoiden tuntemuksia siitä, ettei tulevaisuus ole enää niiden omissa käsissään. Valtioiden ryntäys pelastamaan pankkejaan katastrofilta on voinut estää koko järjestelmän romahtamisen. Samaan aikaan pankeissa kuitenkin hämärtyy, keitä niiden pitää miellyttää: omistajia, asiakkaita, valvovia viranomaisia vai pankeille tukea antanutta valtiovaltaa”, sanoo Mikko Valve PwC:ltä.

”Nyt tarvitaan hyvää yhteispeliä pankkimaailman, valvovien viranomaisten ja poliitikkojen välillä, jotta pankkien kyky palauttaa saamansa julkiset tuet pitkällä aikavälillä ei vaarantuisi ja jotta ne voisivat toimia tehokkaasti olennaisessa roolissaan talouden eheyttäjinä. Tämän vuoden mittaustulokset tulevat oikeaan aikaan varoittamaan siitä, että sääntelytoimenpiteiden kumulatiivisilla vaikutuksilla voi olla ei-toivottuja seurauksia. Luottamuksen rakentaminen uudelleen pankkien ja viranomaisten välille on sen vuoksi tärkeämpää kuin koskaan.”

Tutkimuksen kaikkien riskien keskiarvoindeksi on historiansa korkeimmalla tasolla. Lisäksi vastaajien käsitys alan valmiuksista vastata riskeihin on huomattavasti pessimistisempi kuin vuonna 2008. Tämä kuvastaa pankkialan poikkeuksellisen huolestunutta ilmapiiriä.

 

Suomessa keskivertoa parempi valmius riskeihin

Liiketoiminnan jatkuvuus nähtiin Suomessa korkeampana riskinä kuin muualla maailmassa, mutta samaan aikaan Suomi on vastaajien mukaan varautunut muuta maailmaa keskimäärin paremmin kohtaamaan tutkimuksessa esiin tulleita riskejä. Suomi ja Ruotsi olivat lähes samoilla linjoilla puolen tusinan suurimman riskin osalta.

Suomen ja Ruotsin tuloksissa oli muutamia huomionarvoisia eroja: likviditeetti näyttää olevan suomalaisille pankeille pienempi huolenaihe kuin ruotsalaisille, kun taas corporate governance -asioille annetaan Ruotsissa huomattavasti suurempi painoarvo.

 

Pankkialalla edelleen huoli laman vaikutuksista

Monet mittauksen osoittamista riskeistä, ja erityisesti toisella sijalla oleva luottoriski, perustuvat huoleen laman vaikutuksista pankkialaan. Suuri osa vastaajista ei nähnyt tulevaisuutta valoisana, ja he pelkäsivät, että lama pitkittyy ja pankkien luottotappiot kasvavat entisestään. Tunnelmat olivat erityisen synkät Tyynenmeren-Aasian alueella, jossa vastaajat pelkäsivät uuden omaisuuskuplan puhkeavan ja romuttavan luottamuksen luottomarkkinoihin.

Jotkut riskit ovat kuitenkin pienentymässä, kun kriisistä aletaan päästä jaloilleen. Useat riskit, jotka liittyvät maksuvalmiuteen, johdannaisinstrumentteihin ja osakkeisiin, ovat laskeneet edellisen vuoden tasosta. Merkittävästi on pudonnut hedge-rahastojen riski – sijalta 10 sijalle 19 – kun rahastoihin liittyvät uhat ovat vastaajien mielestä heikkenemässä. Myös pankkialan ydininfrastruktuuriin kuten maksujärjestelmiin liittyviä riskejä pidetään alhaisina; ne toimivat kriisin aikana hyvin. Ympäristöriski säilyy paikallaan sijalla 25 huolimatta Kööpenhaminan ilmastokokouksen aikaansaamasta väreilystä.

Graafeja tutkimuksen tuloksista sekä pankkiliiketoiminnan 30 suurinta riskiä (vuoden 2008 sijoitus sulkeissa) (pdf 24 kb)

Globaali Banana Skins 2010 -sivusto

 

PricewaterhouseCoopers

PricewaterhouseCoopers-ketjuun kuuluvat jäsenyritykset (www.pwc.com) tarjoavat neuvontapalveluja ja verokonsultointia tilintarkastusta. Ketjun yrityksissä työskentelee yli 163 000 henkilöä 151 maassa. Nimi PricewaterhouseCoopers viittaa PricewaterhouseCoopers International Limited -jäsenyritysten muodostamaan ketjuun, jonka jokainen jäsenyritys on itsenäinen juridinen yhtiö.

CSFI

Talousinnovaatioiden tutkimuskeskus CSFI (Centre for the Study of Financial Innovation) on perustettu 1993. Se toimii Lontoossa ja on itsenäinen, voittoa tavoittelematon asiantuntijaryhmä, joka tutkii rahoituspalvelujen tulevaisuutta. Sillä on sisarorganisaatio New Yorkissa nimeltään New York CSFI. CSFI on tehnyt säännöllisesti Banana Skins -mittauksia vuodesta 1995. www.csfi.org.uk