Liike-elämä odottaa hallitusten johtavan toimia ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi
PricewaterhouseCoopersin tutkimuksen mukaan ympäristövaikutuksia voitaisiin vähentää yhdistämällä sanktiot ja palkitseminen
Yritysmaailma odottaa hallitusten johtavan toimia, joilla saataisiin aikaan ilmastonmuutoksen pysäyttämisen kannalta välttämättömät toiminnan muutokset. Sanktioiden ja palkkioiden yhdistelmä olisi todennäköisesti paras keino saada yritykset vähentämään ympäristövaikutustaan.
Nämä ovat kaksi esimerkkiä PricewaterhouseCoopersin (PwC) Appetite for Change -kyselytutkimuksen tuloksista. Kyseessä on tähän mennessä kattavin aihepiiristä tehty tutkimus. Siinä tarkastellaan kansainvälisen yritysmaailman asenteita ympäristömääräyksiä, -lainsäädäntöä ja -verotusta kohtaan. Tutkimusta varten on haastateltu lähes 700 johtavassa asemassa olevaa henkilöä 15 maassa. Haastatelluilta kysyttiin heidän ajatuksiaan ilmastonmuutoksen vaikutuksista, valtion roolista, sopivista ympäristöpolitiikan työkaluista ja tehokkaan kansainvälisen ilmastosopimuksen sisällöstä.
- Ilmastonmuutoksen pysäyttämiseksi kaikkien on tehtävä osuutensa. Haaste on niin suuri, että onnistumiseen tarvitaan sekä yritysten, valtioiden että yksittäisten kuluttajien panos, toteaa PwC:n yritysvastuupalveluiden johtaja Sirpa Juutinen.
Koko maailmassa 84 prosenttia johtajista hyväksyy sen, että ilmastonmuutos vaikuttaa liiketoimintaan ja muuttaa sitä seuraavien 2-3 vuoden aikana. Ranskassa näin ajattelee 100 prosenttia johtajista, ja Etelä-Afrikassa, Britanniassa, Kanadassa ja Australiassa yli 90 prosenttia.
Samoin koko maailmassa 44 prosenttia johtajista ajattelee, että on ensisijaisesti hallitusten tehtävä edistää muutosta ilmastonmuutosta ehkäisevässä toiminnassa. Maakohtaisesti tarkasteltuna luvuissa on kuitenkin huomattavia eroja. Britanniassa, Kiinassa, Venäjällä, Kanadassa ja Ruotsissa yli 60 prosenttia haastatelluista johtajista mainitsi valtion vastuun, kun taas Saksassa ja Brasiliassa haastatellut kannattivat pikemminkin vastuun jakamista valtion, liike-elämän ja yksilöiden välillä.
Yritysmaailman mielestä tehokkain tapa saada yritykset vähentämään liiketoimintansa ympäristövaikutusta olisi selkeä yhdistelmä ”porkkanaa ja keppiä” – 86 prosenttia haastatelluista kannatti verokannustimia ja 83 prosenttia sääntelyä. Organisaatioiden ympäristökäyttäytymiseen vaikuttavat keskeiset tekijät olivat lakien ja säännösten noudattaminen (85 %), yrityksen maine (74 %), kulusäästöt (73 %) ja kilpailuetu (67 %). Mielenkiintoista on, että jos sääntely toteutetaan oikealla tavalla, liike-elämän edustajat näkevät sen jopa tervetulleena sen sijaan, että sitä pidettäisiin rajoittavana.
Enemmistö haastatelluista (55 %) pitää nykyistä vero-, kannustin-, ja päästökauppapolitiikkaa tehottomana. Britanniassa, Ranskassa, Ruotsissa, Kiinassa, Australiassa ja Intiassa johtajat suhtautuvat kuitenkin myönteisemmin hallituksen linjausten toimivuuteen.
- Suomea voidaan pitää näissä asioissa edelläkävijämaana meillä jo käytössä olevan hiilidioksidipohjaisen ympäristöveron, eli energiaverojen lisäveron, takia. Näin toteaa PwC:n partneri ja veroasiantuntija Juha Laitinen. Pohdinnassa ollut ”green tax”, joka olisi osa arvonlisäverotusta, ei ole toimiva ratkaisu, koska silloin arvonlisäverojärjestelmästä tulee liian monimutkainen. Suomalaisen kilpailukyvyn varmistamiseksi energiaveroratkaisujen täytyy olla globaaleja, mikä tarkoittaa Eurooppaa laajempaa yhteisymmärrystä.
Tämänhetkiset verokannustimet eivät motivoi tarpeeksi
Jopa 92 prosenttia on sitä mieltä, että ympäristöverotuksen kannustimia tulisi lisätä, mutta 55 prosentin mielestä nykyisin käytössä olevat kriteerit ovat liian tiukkoja. 71 prosentin mielestä tämän hetken verokannustimet eivät motivoi tarpeeksi muuttamaan toimintaa.
Haastatelluista 88 prosenttia näkee tärkeänä, että ympäristöverojen ja sääntelyn kautta kerätyt tulot sijoitettaisiin suoraan takaisin ympäristöhankkeisiin. Vain 31 prosenttia uskoo kuitenkin, että näin tapahtuu. Mielipiteet jakautuvat myös sen suhteen, mikä on paras tapa kannustaa vastuulliseen ympäristökäyttäytymiseen. Euroopassa yritysjohtajat ovat hieman enemmän hiilidioksidiveron kannalla, kun taas Pohjois-Amerikassa ja Brasiliassa, Venäjällä, Intiassa ja Kiinassa johtajat suosivat päästökauppahankkeita.
Kuten Kööpenhaminan ilmastokokouksessa nähtiin, ilmastonmuutos koettelee maailman johtajien kykyä kehittää tehokasta ympäristöpolitiikkaa neuvottelujen kautta. Neuvottelujen hidas edistyminen turhauttaa monia sekä hallinnossa että sen ulkopuolella.
Lataa Appetite for Change -tutkimus (pdf 3,7 mb)
Appetite for Change -tutkimus:
Tutkimus käsittää lähes 700 haastattelua, jotka on tehty 15 eri maassa: Yhdysvalloissa, Euroopassa (mukana Britannia, Ranska, Saksa, Alankomaat, Espanja, Ruotsi ja Tšekin tasavalta), Kiinassa, Kanadassa, Venäjällä, Brasiliassa, Intiassa, Etelä-Afrikassa ja Australiassa. Otos poimittiin jokaisen alueen liikevaihdoltaan suurimpien yritysten joukosta. Tässä keskityttiin erityisesti toimialoihin, joihin olemassa oleva ympäristöpolitiikka ja lainsäädäntö todennäköisesti vaikuttavat eniten. www.pwc.com/appetiteforchange.
PricewaterhouseCoopers-ketjuun kuuluvat jäsenyritykset (www.pwc.com) tarjoavat neuvontapalveluja, verokonsultointia ja tilintarkastusta. Ketjun yrityksissä työskentelee yli 163 000 henkilöä 151 maassa. Nimi PricewaterhouseCoopers viittaa PricewaterhouseCoopers International Limited -jäsenyritysten muodostamaan ketjuun, jonka jokainen jäsenyritys on itsenäinen juridinen yhtiö.
