Nykyisessä taantumassa huomattavia samankaltaisuuksia 1990-luvun tilanteeseen verrattuna

Nykyinen taantuma näyttää noudattavan pitkälle samaa muotoa kuin 1990-luvun alun lama, eri lähtökohdista huolimatta. Monet toimialoista näyttävät reagoivan samalla tavalla, samoin kuluttajien käyttäytyminen seuraa pitkälle 1990-luvun kehitystä.

PricewaterhouseCoopersin (PwC) tuoreessa Downturn impact analysis -tutkimuksessa selvitettiin eri toimialojen kehitystä Suomessa 1990-luvun alun lamassa ja vertailtiin tietoja tämänhetkiseen taantumaan globaalilla tasolla. Tutkimus toteutettiin keväällä 2009.

- Huolimatta suurista eroista lamaan johtaneissa syissä, näyttää siltä että lama kehittyy varsin itsenäisesti ja on melko riippumaton ajasta, paikasta ja laman käynnistäneestä shokista, sanoo Janne Aaltonen PwC:n neuvontapalveluista.

Suomen talouden lähihistorian suurin murros on tapahtunut 1980- ja 1990-luvun taitteessa rahoitusmarkkinoiden vapautuessa ja itäblokin romahdettua. Saatavilla olevan rahan määrän kasvu johti muun muassa asuntojen hintojen nopeaan kasvuun ja talouden ylikuumenemiseen.

- Lamalla on taipumus kiihdyttää rakennemurrosta eri toimialoilla. 1990-luvun laman jälkeen muun muassa vaatteiden valmistus ei koskaan palannut lamaa edeltävälle tasolle. Osaltaan lama tervehdyttää talouden rakennetta nopeuttamalla epäterveiden toimialojen ja rakenteiden purkautumista, toteaa Aaltonen.

1990-luvun lamassa suurimpien kärsijöiden joukossa olivat myös esimerkiksi moottoriajoneuvojen valmistus ja siitä riippuvaiset toimijat. Sama näyttää tutkimuksen mukaan toistuvan myös tällä kertaa. Tuotantovolyymien nopea putoaminen ja putoamisen ajoitus suhteessa laman sykliin on huomattavan samankaltainen. Joidenkin teollisuuden alojen tuotantovolyymit ovat tutkimuksen mukaan pudonneet meneillään olevan taantuman aikana jo peräti 60 prosenttia.

Helmikuun 2009 loppuun mennessä oli kuitenkin muutamia teollisuudenaloja, joiden tuotantovolyymeihin taantuma ei ollut vaikuttanut.

- Tämä johtuu ennen kaikkea siitä kuinka kaukana kyseinen toimija tai toimiala on kuluttajasta. Kuluttajat karsivat hyvin nopeasti ylellisyystuotteista ja siirtävät suuria hankkeita, kuten esimerkiksi auton oston, tulevaisuuteen. Valitettavasti ihmisillä on myös taipumus alkaa säästää vasta kun olemme jo lamassa. Näin ihmiset rajoittavat entisestään taloudessa kiertävän rahan määrää, sanoo Aaltonen.

Jos kehitys kulkee samalla tavalla kuin 1990-luvun lamassa, suurimpia volyymien pudotuksia tulee tapahtumaan vaatteiden, moottoriajoneuvojen ja sahatuotteiden valmistuksessa. Vastaavasti energian tuotanto, energia- ja vesihuolto sekä kemianteollisuus kehittyvät omaan tahtiinsa taantumasta huolimatta.

- Emme edelleenkään voi ennustaa, miltä talouden rakenteet näyttävät tämän taantuman jälkeen. Koko metsä- ja paperiteollisuus on käymässä läpi rakennemuutosta, joka alkoi jo ennen nykyistä taantumaa. Samoin ICT-klusteri, joka nykyisessä muodossaan sai alkunsa vasta edellisen laman jälkeen, joutuu myös uudistumaan, sanoo Aaltonen.

Lamasta toipuminen vahvasti riippuvainen kauppakumppaneista

Koska vain hieman yli puolet Suomen bruttokansantuotteesta tulee kotimaan kysynnästä, Suomi on hyvin riippuvainen globaalista taloudesta. Samalla tämä myös rajoittaa Suomen omien toimien merkitystä talouden elvyttämiseksi.

- Nykyisen taantuman pituus riippuu paljon siitä kuinka pystymme luomaan sekä teknologista- että palveluinnovaatiota, johon uusi kasvu perustuu. Nykyinen vauraus on pitkälti Nokia-vetoisen ICT-klusterin rakentama. Mutta onko se enää uuden nousun takana, pohtii Aaltonen.

Tutkimuksen mukaan kuluttajilla on huomattava merkitys laman kehityksessä. 1990-luvun lamassa kuluttajaindeksi lähti nousuun keskellä syvintä lamaa ilman näkyvää syytä esimerkiksi taloudessa. Käänteen tapahduttua kuluttajien luottamusindikaattorissa tapahtui myös käänne talouden kehityksessä, tosin reilun vuoden viiveellä.

- Psykologialla on myös suuri merkitys taantuman kehityksessä. Kaikki tuotanto on kuitenkin loppujen lopuksi sidottu kuluttajiin, ja tämänkin taantuman määrittelevät pitkälti kuluttajat eri maissa, Aaltonen toteaa.

PricewaterhouseCoopers-ketjuun kuuluvat jäsenyritykset (www.pwc.com) tarjoavat neuvontapalveluja, tilintarkastusta ja verokonsultointia. Ketjun yrityksissä työskentelee yli 155 000 henkilöä 153 maassa. Nimi PricewaterhouseCoopers viittaa PricewaterhouseCoopers International Limited -jäsenyritysten muodostamaan ketjuun, jonka jokainen jäsenyritys on itsenäinen juridinen yhtiö.