PricewaterhouseCoopersin tutkimus: Kaksi kolmasosaa pitää terveydenhuollon nykyisiä rahoitusjärjestelmiä ongelmallisina

Lehdistötiedote 2.7.2008

Terveydenhuollon rahoitus on käymistilassa eri puolilla maailmaa. Viranomaiset etsivät keinoja, joiden avulla voitaisiin hillitä terveydenhuoltokustannusten nousua ja samalla säilyttää terveyspalvelujen laatu nykytasolla. Toisaalta on pelättävissä, että väestön ikääntymisestä johtuva kysynnän kasvu ylittää terveydenhuoltojärjestelmien resurssit.

Kaksi kolmasosaa PricewaterhouseCoopersin (PwC) terveydenhuoltoalan tutkimuskeskuksen kyselyyn vastanneista terveydenhuoltoalan johtohenkilöistä sekä julkisten ja yksityisten rahoittajien edustajista oli sitä mieltä, että nykyiseen terveydenhuollon rahoitusjärjestelmään liittyy ongelmia. He myös kertoivat, että parhaillaan etsitään uusia rahoitusmalleja, joiden tavoitteena on erilaisten kannustimien avulla saada aikaan nykyistä parempi tasapaino palvelujen saatavuuden, laadun, tehokkuuden ja kysynnän välillä.

- Terveydenhuoltojärjestelmien rahoitus on vaarassa heikentyä, ja siksi kustannusten karsiminen on hyvin keskeisessä asemassa”, terveydenhuollon asiantuntija Kirsi Kiviniemi PwC:ltä toteaa. Mutta kuten yksi kyselyn vastaajista totesi: ”Sairaalat kasvattavat vaikka joulukuusia, jos valtio vain maksaa siitä”, eli terveydenhuoltolaitokset tuottavat sitä, mistä niille maksetaan. Kustannusten karsiminen laadun ja tehokkuuden kustannuksella on sekä taloudellisesti että yhteiskunnan näkökulmasta tuhoisaa. Tästä syystä oikea rahoitusmalli on elintärkeä kestävän kehityksen varmistamiseksi. Rahoitukseen on kytkettävä myös kannustimet, jotka ovat nykyisiin järjettömiin kannustimiin verrattuna asiallisia.

Tutkimukseen liittyvässä raportissa You Get What You Pay For: A Global Look at Balancing Demand, Quality and Efficiency in Healthcare Payment Reform luodaan kattava katsaus rahoitusjärjestelmien muuttumiseen 20 eri maassa ja kerrotaan, mitä muiden maiden terveydenhuoltojärjestelmistä on opittu. Raportissa esitellään myös tulokset kyselystä, johon vastasi 200 terveydenhuoltoalan vaikuttajaa, joihin kuului julkisen ja yksityisen sektorin rahoittajia, sairaaloiden johtohenkilöitä ja lääkäreitä.

Tutkimuksen keskeisiä tuloksia olivat seuraavat:

• Useimmissa teollisuusmaissa käytetään ”portinvartijoita” – pääasiassa lääkäreitä – jotka seuraavat terveydenhuoltopalvelujen kysyntää, varmistavat, että potilaat saavat oikeaa hoitoa ja karsivat palvelujen liikakäyttöä ja tarpeettoman kalliiden hoitojen käyttöä. PwC:n tutkimuksen mukaan tällaiset perinteiset valvontajärjestelmät ovat kuitenkin häviämässä tai hävinneet.
• DRG-ryhmittelyyn (Diagnosis Related Groups) perustuva rahoitus on yleistymässä sairaaloiden rahoitusmenetelmänä, sillä sen on todettu parantavan toiminnan tehokkuutta. 70 prosenttia OECD-jäsenmaista on jo ottanut käyttöön tällaisen järjestelmän. Järjestelmällä on kuitenkin heikkoutensa, koska siinä ei huomioida potilaan siirrosta toiseen hoitopaikkaan tai toisen hoitopaikan odotuksesta aiheutuvia kustannuksia.
• Monet maat, joissa on perinteisesti ollut verovaroin tai julkisin varoin rahoitettu terveydenhuoltojärjestelmä, ovat alkaneet lisätä markkinaehtoisen kilpailun osuutta jakaakseen maksutaakkaa ja tehostaakseen palveluja. Jos samoilla markkinoilla on kuitenkin useita rahoitusjärjestelmiä ja rahoittajia, käytetyt kannustimet voivat olla keskenään ristiriitaisia ja aiheuttaa epäselvyyksiä, jos niitä ei koordinoida ja yhtenäistetä huolellisesti.
• Yleislääkäreiden ja perusterveydenhuollon lääkäreiden toiminnan rahoituksessa on paljon enemmän maakohtaista ja alueellista vaihtelua kuin sairaaloiden rahoituksessa. Sairaala- ja lääkärimaksujen yhdistämiseen perustuvat toimintamallit ovat osoittautuneet parhaaksi keinoksi luoda yhtenäisiä kannustimia.

- Optimaalinen rahoitusjärjestelmä perustuu yksinomaan parhaan mahdollisen lopputuloksen aikaansaamiseen niin potilaan kuin yhteiskunnankin kannalta, mutta tämän tavoitteen saavuttaminen on erittäin haastavaa, kun otetaan huomioon ne vaatimukset, joita rahoitusjärjestelmälle tällä hetkellä asetetaan, Kirsi Kiviniemi toteaa. Jokainen maa tarvitsee terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän, jossa on huomioitu niin tehokkuus ja kustannusten hallinta kuin kysyntä ja laatukin.

Kustannusten, laadun, tehokkuuden ja kysynnän tasapaino

PwC:n tutkimuksessa ilmeni selkeitä kansainvälisiä trendejä sen suhteen, minkälaista tasapainoilua terveydenhuollon rahoitus edellyttää. Tutkimustulosten mukaan kansainvälisesti suurimpana terveydenhuollon haasteena pidettiin väestön ikääntymisestä aiheutuvaa kysynnän kasvua ja siihen vastaamista. Kustannusten valvontaa pidettiin tärkeimpänä tekijänä tulevaisuuden rahoitusjärjestelmien kehittämisessä – tärkeämpänä kuin palvelujen laatua, tehokkuutta tai kysyntää. Asiakaslähtöisillä palveluilla voidaan tehokkaimmin vaikuttaa palvelujen kysyntään. Sen sijaan asiakasmaksujen korottamisella ei nähty olevan vaikutusta palvelujen kysyntään

Tutkimukseen osallistuneista 81 prosenttia oli sitä mieltä, että terveydenhuollon parempi koordinointi olisi tehokkain tapa parantaa palvelujen laatua. Hoidon koordinoinnin perusteella lääkäreille ja sairaaloille maksettavat bonukset olivat niiden viiden tärkeimmän menetelmän joukossa, joiden avulla palvelujen laatua ja tehokkuutta voidaan parantaa.


PricewaterhouseCoopers-ketjuun kuuluvat jäsenyritykset (www.pwc.com) tarjoavat neuvontapalveluja, tilintarkastusta ja verokonsultointia. Ketjun yrityksissä työskentelee yli 146 000 henkilöä 150 maassa. Nimi PricewaterhouseCoopers viittaa PricewaterhouseCoopers International Limited -jäsenyritysten muodostamaan ketjuun, jonka jokainen jäsenyritys on itsenäinen juridinen yhtiö.