Suomalaisten pörssiyhtiöiden riskiraportoinnissa huomattavia eroja

Lehdistötiedote 7.6.2007

PricewaterhouseCoopersin (PwC) selvityksen perusteella riskeihin liittyvä raportointikäytäntö vaihtelee pörssiyhtiöissä hyvin paljon ja riskiraportointiin liittyvää tietoa on tarjolla hyvin vaihtelevasti. Rahoitus- ja vahinkoriskeistä raportoidaan yleisesti ottaen hyvin. Osakkeenomistajien kannalta tärkeistä strategisista ja operatiivisista riskeistä kerrotaan sen sijaan hyvin kirjavasti ja jopa puutteellisesti.

PwC tutki* keväällä 2007 miten suomalaiset pörssiyhtiöt raportoivat liiketoiminnan riskeistä. Viime vuosina tapahtunut merkittävä sääntelyn uudistaminen on lisännyt yritysten velvollisuutta raportoida riskeistään ja riskienhallinnastaan. Vuoden 2004 lopussa uudistettu kirjanpitolaki ja sen nojalla annettu kirjanpitolautakunnan yleisohje edellyttävät, että toimintakertomukseen tulee sisällyttää arvio merkittävimmistä riskeistä ja epävarmuustekijöistä sekä muista liiketoiminnan kehittymiseen vaikuttavista seikoista. Lisäksi taustalla ovat IFRS-standardit sekä OECD:n Corporate Governance -periaatteet.

- Parhaita käytäntöjä ja hyvää hallintotapaa noudattavat yritykset kertovat riskeistä siten, että sijoittajat, analyytikot ja muut sidosryhmät voivat hyödyntää riskitietoa päätöksenteon pohjana. Yritysten antama riski-informaatio on havaintojemme mukaan usein hajallaan eri puolilla vuosikertomusta ja siten vaikeasti analysoitavissa, sanoo riskienhallinnan asiantuntija Mirel Leino PwC:ltä.

PwC:n tutkimus osoitti, että pörssiyhtiöiden riskiraportoinnissa on huomattavia eroja. Yhtiöt kertovat riskeistään hyvin eri tavalla sekä määrällisesti että laadullisesti.

- Tutkimamme pörssiyhtiöt raportoivat rahoitus- ja vahinkoriskit yleensä hyvin. Strategisista ja operatiivista riskeistä kerrotaan sen sijaan selvästi niukemmin, vaikka tieto on osakkeenomistajan kannalta hyvin tärkeää. Noin puolet suomalaisista Päälistan pörssiyhtiöistä raportoi strategisista riskeistään, kertoo PwC:n neuvontapalveluiden johtaja Marko Korkiakoski.

Riskiraportoinnin taso on kattava ja hyvä noin 16 prosentilla yrityksistä. Nämä ovat pääosin isoja ja kansainvälisesti toimivia yrityksiä.

Tutkimuksessa kävi ilmi, että erillinen riskienhallintaosio on vuosikertomuksessa noin kolmanneksella analysoiduista yhtiöistä. Suurista yhtiöistä erillinen riskienhallintaosio on noin 67 prosentilla yhtiöistä. Pienillä yhtiöillä vastaava luku on 10 prosenttia. Toimialoista erillinen riskienhallintaosio löytyy useimmiten perusteollisuudesta (67 prosenttia) ja selvästi vähiten informaatio- ja tietoliikennetoimialalta (12 prosenttia).

- Näkemyksemme mukaan olisi hyödyllistä, mikäli vuosikertomuksessa olisi itsenäinen ja kattava riskienhallintaosio, jossa kerrottaisiin kattavasti yrityksen strategisista ja operatiivisista riskeistä, riskienhallintamenetelmistä ja riskienhallinnan organisoinnista, jatkaa Korkiakoski.

Tutkituista yhtiöistä 72 prosenttia oli luokitellut riskinsä vuosikertomuksessaan. Osa muistakin yhtiöistä kertoi luokitelleensa riskit, mutta käytetty luokittelu ei käynyt ilmi. Yli 85 prosenttia yhtiöistä luokitteli riskinsä COSO-mallin mukaisesti, joka on kirjanpitolautakunnan yleisohjeessa.


* PricewaterhouseCoopers tutki keväällä 2007 miten suomalaiset yritykset kertovat liiketoimintaan liittyvistä riskeistään. Tutkimukseen valittiin entiset OMX Helsingin Päälistan yhtiöt täydennettynä listauudistuksen jälkeen listautuneella Outokumpu Technologyllä. Tutkimuksessa käsiteltiin ainoastaan yritysten vuosikertomusten (2006) sisältöä, eikä siinä ole siten huomioitu muita yritysten mahdollisesti käyttämiä raportointikanavia, kuten SEC-yhtiöiden 20-F-raportteja. Yritykset jaettiin tutkimuksessa pieniin, keskisuuriin ja suuriin yrityksiin. Lisäksi ne jaettiin kuuteen eri toimialaan.


PricewaterhouseCoopers tarjoaa tilintarkastusta, verokonsultointia ja neuvontapalveluita yli 140 000 hengen voimin 149 maassa. Suomessa palveluksessamme työskentelee yli 650 henkeä 11 paikkakunnalla. Nimi PricewaterhouseCoopers viittaa maailmanlaajuisen PricewaterhouseCoopers-organisaation jäsenyrityksiin, joista jokainen on itsenäinen juridinen yhtiönsä.