Lähes joka toinen suomalainen suuryritys joutuu talousrikoksen kohteeksi

Lehdistötiedote 16.10.2007

Talousrikokset ovat yleisiä yrityksissä maailmanlaajuisesti, ja väärinkäytöksistä johtuvat tappiot ovat kasvaneet keskimäärin 40 % kahdessa vuodessa. Suomessa yritys joutuu talousrikoksen uhriksi useammin kuin vastaajamaissa keskimäärin.

Tiukennetusta sääntelystä ja valvonnasta huolimatta väärinkäytökset ovat edelleen merkittävä uhka yrityksille kaikkialla maailmassa. Lähes puolet kaikista organisaatioista ilmoitti joutuneensa jonkinlaisen talousrikoksen uhriksi viimeisten kahden vuoden aikana, todetaan PricewaterhouseCoopersin julkaisemassa maailmanlaajuista talousrikollisuutta käsittelevässä selvityksessä ”Global Economic Crime Survey”. Yrityksille suoraan aiheutuvat taloudelliset tappiot nousivat selvitysjakson aikana keskimäärin 40 prosenttia 1,7 miljoonasta Yhdysvaltain dollarista 2,4 miljoonaan dollariin.

Kysely osoitti, että 43 % haastatelluista yrityksistä oli joutunut talousrikoksen kohteeksi viimeisten kahden vuoden aikana ja että rikoksista aiheutuneet suorat tappiot olivat yli 4,2 miljardia dollaria. Tappiot johtuivat monenlaisista talousrikoksista, esimerkiksi varojen väärinkäytöstä, kirjanpitopetoksesta, lahjonnasta ja korruptiosta, rahanpesusta sekä aineettomiin oikeuksiin liittyvistä rikkomuksista.

Taloudelliset rikokset ovat yrityksille merkittävä menoerä myös Suomessa. Tutkimustulosten mukaan vajaa kolmannes (31 %) yrityksistä arvioi menettäneensä kahden viimeisen vuoden aikana välittöminä vahinkoina 250 000 – 1 000 000 Yhdysvaltain dollaria.

Rikoksia ei pelätä, mutta niitä tapahtuu

Tutkimuksessa todetaan, että talousrikollisuus on yleismaailmallista vaikuttaen kaikenkokoisiin yrityksiin kaikissa maanosissa ja kaikilla toimialoilla. Suomalaiset yritykset eivät näytä uskovan joutuvansa talousrikoksen uhriksi. Tutkimuksen mukaan kolme neljästä vastaajasta (74 %) piti epätodennäköisenä tai hyvin epätodennäköisenä mahdollisuutta joutua talousrikoksen kohteeksi seuraavan kahden vuoden kuluessa. Rikoslajeissa selvän poikkeuksen tästä muodostivat immateriaalirikokset, joita oletti kohtaavansa 38 % vastaajista.

Tutkimuksen mukaan Suomessa yritys kuitenkin joutuu talousrikoksen uhriksi useammin kuin vastaajamaissa keskimäärin. Lähes joka toinen suomalainen vastaajayritys (46 %) on joutunut talousrikoksen kohteeksi kahden viimeisen vuoden aikana. Maailmanlaajuisesti vastaava luku on 43 % ja Länsi-Euroopan osalta vielä hieman alempi, 38 %.

Tilaisuus luo varkaan

”Talousrikollisuuden torjunnassa eivät pelkät valvontatoimet riitä. On luotava yrityskulttuuri, joka tukee valvontaa ja väärinkäytösten paljastamista selkeiden eettisten menettelyohjeiden avulla”, sanoo Suomen PricewaterhouseCoopersin Väärinkäytösten ennaltaehkäisy- ja tutkinta palvelujen johtaja Ake Turunen.

”Väärinkäytökseen tarvitaan kaksi tekijää: motiivi ja tilaisuus”, Turunen sanoo. ”Tavallisimmat motiivit ovat yksinkertaisia – tarve ja ahneus. Tilaisuuksia väärinkäytöksiin löytyy yrityksissä, joissa valvonta on heikkoa sekä yrityksissä, joissa ei pyritä uskollisuuteen, eettisyyteen ja vaatimustenmukaisuuteen.”

Enemmän väärinkäytöksiä havaittiin yrityksissä, joissa oli tapahtunut vähintään yksi merkittävä rakennemuutos, kuten fuusio, yritysosto, liiketoimintojen uudelleenjärjestäminen tai henkilöstövähennyksiä.

”Yritysosto, uuden yrityksen perustaminen, toimintojen ja IT-järjestelmien yhdistäminen, henkilöstömuutokset, vuorovaikutus uusien asiakkaiden ja toimittajien kanssa sekä toimiminen uusien kulttuurien ja vieraiden maiden kanssa luovat suotuisan ympäristön väärinkäytöksille”, Turunen toteaa.

”Kehittyvillä talousalueilla toimivien yritysten on puolestaan ymmärrettävä eri kulttuureissa mahdollisesti esiintyvät väärinkäytösten riskit ja ennakoitava se mahdollisuus, että niitä pyydetään osallistumaan sopimattomaan toimintaan. Korruption vastustaminen voi olla erityisen vaikeaa tiukassa kilpailutilanteessa ja sisäisessä tuloksentekopaineessa”, Turunen huomauttaa. ”Ennen investoimista yritysten on mietittävä, miten ne aikovat hoitaa mahdolliset väärinkäytökset ja korruption. Kehittyneissä talouksissa käytettävät valvontakeinot eivät välttämättä ole yhtä tehokkaita kehittyvissä talouksissa.”

Tutkimuksesta

PricewaterhouseCoopersin maailmanlaajuinen, joka toinen vuosi toteutettava talousrikollisuustutkimus tehtiin nyt neljättä kertaa. Tänä vuonna mukana oli yli 5 400 yhtiötä 40 eri maasta. Suomi oli mukana tutkimuksessa ensimmäistä kertaa. Suomessa tutkimukseen haastateltiin yhteensä 80 henkilöä Suomen suurimmista yrityksistä eri toimialoilta.


PricewaterhouseCoopers tarjoaa tilintarkastusta, verokonsultointia ja neuvontapalveluita yli 146 000 hengen voimin 150 maassa. Suomessa palveluksessamme työskentelee lähes 700 henkilöä 11 paikkakunnalla. Nimi PricewaterhouseCoopers viittaa maailmanlaajuisen PricewaterhouseCoopers-ketjun jäsenyrityksiin, joista jokainen on itsenäinen juridinen yhtiönsä.