Toimitusjohtajien ajatuksia

Kymmenen vuoden aikana tehdyt toimitusjohtajatutkimukset tarjoavat näkemyksiä huomisen yritysjohtajille

Lontoo ja New York 3.4.2007

Tämän päivän toimitusjohtajien harteilla on raskas taakka; heidän odotetaan ottavan oppaan, tulkin ja visionäärin roolit luotsatakseen yrityksensä menestyvän liiketoiminnan luvattuun maahan.

Elämä huipulla voi kuitenkin olla yksinäistä, ja monet toimitusjohtajat pyytävätkin neuvoja ulkopuolisilta luottohenkilöiltä yrittäessään muotoilla visiotaan ja perustellakseen strategisia valintojaan. Esimerkiksi Andrew Liveris kansainvälisestä kemianalan yrityksestä Dow Chemical Companysta kuvaa, miten hän tavallisesti ottaa yhteyttä ”viisaiden miesten” ryhmään. ”Uskon, että meillä kaikilla on elämässämme heidän kaltaisiaan ihmisiä, joiden puoleen voimme kääntyä. Suoraan sanottuna uskon, että kaikki toimitusjohtajat todella tarvitsevat heitä, koska tämä työ on hyvin yksinäistä”.

Tässä vain joitakin tuloksia yritysjohtajien avoimesta haastattelusarjasta, joka toteutettiin PricewaterhouseCoopersin kansainvälisen toimitusjohtajille suunnatun kyselytutkimuksen (Global Annual CEO Survey) 10-vuotisjuhlan kunniaksi. Näkemykset on koottu siten, että mukaan valittujen toimitusjohtajien ryhmää pyydettiin tarkastelemaan viimeisten kymmenen vuoden aikana tehtyjä kyselytutkimuksia ja laatimaan niistä ohjeita nykypäivää ja tulevaisuutta varten.

Mitä toimitusjohtajien on siis tehtävä, jotta he erottuisivat joukosta eivätkä hukkuisi massaan? Seuraavassa esitetään lyhyesti joitakin paneelin yksilöimiä keskeisiä toimenpiteitä:

Hanki tietoa kaikista lähteistä, sekä sisäisistä että ulkoisista. Hanki tietoa eturivin henkilöstöltäsi ja tuo tiedot tuoreina hallituksen käsiteltäväksi.
Osoita erityiset resurssit sisäisten ja ulkoisten tietolähteiden analysoimiseen pyrkiessäsi ymmärtämään niiden merkityksen yrityksellesi.
Kehitä oma ”suodattimesi”, joka erottelee tärkeät tiedot vähemmän tärkeistä ja käytä yrityksen sisäisiä ja ulkopuolisia kolmansia osapuolia johtopäätöstesi muodostamiseen ja perusteluun.
Mieti päätöksentekoprosessisi uudelleen – ja selvitä, pysyttekö oman toimialanne muutoksissa mukana.
Kannusta – organisaation kaikilla tasoilla – toimitapaa, jossa muutos nähdään väistämättömänä ja ”riskien ottajille” tarjotaan kannustimia.

Muutosten ennakointi ja kehityssuuntausten tunnistaminen tärkeintä

Toimitusjohtajat mainitsivat kyvyn ennakoida muutoksia kaikkien yritysjohtajien tärkeimmäksi yksittäiseksi vastuualaksi. ”Tarkkojen ennusteiden laatiminen on epäilemättä erittäin tärkeä taito johtajalle ja keskeinen tekijä uralla menestymisessä”, sanoo Alexander Bulygin, venäläisen alumiiniyhtiön RUSALin toimitusjohtaja.

”Kyky nähdä asiat maailmanlaajuisesti ja johtaa organisaatiota sen mukaisesti on merkittävin tekijä, joka erottaa toisistaan ne yritykset, jotka pystyvät toimimaan menestyksellisesti epävarmuudessa, sekä ne, jotka eivät siihen kykene”, sanoo Ian Bremmer, Eurasia Group -konsulttiyrityksen pääjohtaja. Dow Chemical Companyn hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja Andrew Liveris kuvaa toimitusjohtajien haastetta karusti: ”Meille maksetaan siitä, että katsomme yhden kulman taakse ja sen jälkeen vielä toisenkin kulman taakse”.

Toimitusjohtajat pitävät elintärkeänä sitä, että he ottavat henkilökohtaisesti johdon käsiinsä oman toimialansa maailmanlaajuisten pitkän aikavälin kehityssuuntausten ymmärtämiseksi. Tämä auttaa saavuttamaan ja säilyttämään kilpailukykyisen aseman yritystoiminnassa. ”Tärkein tehtäväni on tunnistaa tulevaisuuden kehityssuuntaukset ja laatia niitä vastaava strategia, sanoo Ma Weihua, China Merchants Bankin hallituksen puheenjohtaja ja toimitusjohtaja.

Entä jos jokin ennennäkemätön katastrofi saa parhaatkin suunnitelmat pettämään? Ian Bremmer toteaa: ”Jossakin kaukaisessa maailmankolkassa tapahtuvalla katastrofilla voi nykyään olla huomattavasti dramaattisemmat vaikutukset kuin 10, 20 tai 30 vuotta sitten. Tällaiset tilanteet tapahtuvat nopeammin ja ne voivat olla laajempia. Jos toimitusjohtaja ennakoi tällaiset tilanteet huonosti, hänen on vielä tärkeämpää olla perillä nousevista kehityssuuntauksista”.

Tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen herätti toimitusjohtajien ryhmässä kaksi erilaista näkemystä. ”Ennustajat” suuntaavat mieluummin erityisiä resursseja pitkän aikavälin ennusteiden ja toimintasuunnitelmien laatimiseen väittäen, että kyky ennustaa maailmanlaajuisia kehityssuuntauksia ja ymmärtää ja tulkita niitä on yrityksen johdon tärkein taito. Nämä yritysjohtajat ohjaavat resursseja erityisesti tähän tehtävään ja käyttävät huomattavan määrän aikaa ennusteiden laatimisprosessiin. Chen Yuan Kiinan kehityspankista China Development Bankista sanoo: ”Olen miettinyt yhä uudelleen, mitä voisi tapahtua ja miten tapahtumat voisivat kehittyä. Sen tuloksena minulle on syntynyt yhä selkeämpi kuva tärkeimmistä tapahtumista.”

”Reagoijat” sitä vastoin sanovat, että tulevaisuuden ennustaminen on yhä vaikeampaa ja se saattaa olla tarkemmin määrittelemättömien resurssien tuhlausta. He suuntaavat panostuksensa mieluummin kehityssuuntien tunnistamiseen ja analysointiin sitä mukaa, kun niitä ilmaantuu ja ne vaikuttavat suoraan heidän organisaatioonsa. “Kukaan ei voi ennustaa tulevaisuutta” sanoo Jørgen Tang-Jensen, kattoikkunoita valmistavan Veluxin toimitusjohtaja. ”Mutta sinua rangaistaan, jos et ole riittävän hyvä muutoksen tunnistamisessa ja siihen reagoimisessa.”

Kaikki toimitusjohtajat ilmaisivat olevansa vahvasti sitä mieltä, että on tärkeää kehittää joustava organisaatio, joka kykenee reagoimaan nopeasti liiketoimintaympäristön muutoksiin. Terniumin toimitusjohtaja Daniel Novegil sanoo, että ”suurin haaste on luoda organisaatio, joka on riittävän joustava ja nopealiikkeinen sopeutuakseen tehokkaasti maailmanlaajuiseen ympäristöön ja sen kulttuurieroihin, useisiin tuotantopaikkoihin ja maailmanlaajuiseen tuotantoketjuprosessiin, joka on täysin integroitu kaupalliseen verkostoon”.

Ulkopuolisten luottohenkilöiden verkostoa arvostetaan

On tärkeää myös kehittää kulttuuri, joka hyväksyy – ja jopa tukee – muutosta, ja tässä toimitusjohtajat näkevät keskeisenä tekijänä työntekijöiden osallistamisen. Monet toimitusjohtajat mainitsevat, että osaava henkilöstö on saatava osallistumaan ja ottamaan luottavaisena vastaan maailmanlaajuisiin kehityssuuntauksiin ja muutokseen liittyvät riskit – ja henkilöstö on palkittava sen mukaisesti. ”Ihmiset on saatava luottamaan siihen, että he voivat antaa kaikkensa projektin eteen, ja ymmärtämään, etteivät he menetä työpaikkaansa, jos projekti ei onnistu”, sanoo Paul Jacobs QUALCOMMin toimitusjohtaja.

Haastatelluilla toimitusjohtajilla on samankaltainen toimintatapa strategisen ajattelun suhteen. He luottavat usein kollegoihinsa ja sisäisiin tiimeihinsä kolmessa asiassa: tietovirroissa, analyyseissa ja liiketoiminnan etulinjasta saaduissa näkemyksissä. He hyödyntävät myös ulkopuolisia näkemyksiä muotoillakseen vision ja perustellakseen strategiset linjansa. Toimitusjohtaja tavallaan piirtää kuvan kotijoukkueensa kanssa ja sen jälkeen keskustelee siitä luotettujen kolmansien osapuolien kanssa – usein yrityksen virallisten rakenteiden ulkopuolella.

Dow Chemical Companyn Andrew Liveris kuvaa, miten hän tavallisesti ottaa yhteyttä “kolmeen tai neljään henkilöön, joita kutsun viisaiksi miehiksi”. He ovat henkilöitä, joille voin aina soittaa. Lopuksi hän sanoo: “Uskon, että meillä kaikilla on elämässämme heidän kaltaisiaan ihmisiä, joiden puoleen voimme aina kääntyä. Suoraan sanottuna uskon, että kaikki toimitusjohtajat todella tarvitsevat heitä, koska tämä työ on hyvin yksinäistä”.

Tietoa tutkimuksesta

Tämä raportti on PwC:n aiemmin maailmanlaajuisesti toteuttamien toimitusjohtajille suunnattujen kymmenen kyselytutkimuksen (CEO Survey) kattavan analyysin tulos. Sitä on täydennetty 11 laajalla toimitusjohtajien haastattelulla siitä, miten he näkevät toimintaansa liittyvien maailmanlaajuisten muutosten antamat mahdollisuudet ja asettamat haasteet. Raportti perustuu PwC:n vuosien mittaan keräämään aineiston historiallisen analyysin tuloksiin.

PricewaterhouseCoopers tarjoaa tilintarkastusta, verokonsultointia ja neuvontapalveluita yli 140 000 hengen voimin 149 maassa. Suomessa palveluksessamme työskentelee yli 650 henkeä 11 paikkakunnalla. Nimi PricewaterhouseCoopers viittaa maailmanlaajuisen PricewaterhouseCoopers-organisaation jäsenyrityksiin, joista jokainen on itsenäinen juridinen yhtiönsä.