Autoalan yritysten on ajateltava paikallisesti siirtyessään itään

Lehdistötiedote 16.4.2007

Kyse ei ole vain oikean maan, vaan myös oikean sijainnin valitsemisesta kyseisen maan sisällä. Tämä käy ilmi PricewaterhouseCoopersin raporttisarjan toisesta julkaisusta, joka käsittelee autotuotannon sijoittamista Euroopan unionin keski- ja itäosien jäsenvaltioihin. Julkaisussa todetaan, että yritys voi selvittää, missä määrin tietty sijoituspaikka täyttää sen erityisvaatimukset vain keskittymällä paikallisiin samoin kuin kansallisiin kysymyksiin ja vertailemalla tiettyjä kaupunkeja yksityiskohtaisesti.

Kansalliset erot, kuten työlainsäädäntö ja verotus, ovat melko helppoja selvittää. Paikallisten erojen, kuten osaavan työvoiman saatavuuden, suunnitteluun liittyvien säädösten sekä palvelujen laadun, vertailu on huomattavasti vaikeampaa ja voi johtaa siirtymisen toteutumiseen tai peruuntumiseen. Seuraavien viiden vuoden aikana Keski- ja Itä-Eurooppaan siirtyy autotuotantoa kuuden miljardin Yhdysvaltain dollarin arvosta, joten yllä mainittujen seikkojen selvittäminen tulee lukuisten alan yritysten eteen.

Yksi keskeisistä haasteista siirryttäessä Keski- ja Itä-Eurooppaan on, että näistä alueista on vielä verrattain vähän tietoa. Osa tiedoista on myös joko väärää tai liioiteltua. Poliittinen, taloudellinen ja kaupallinen ilmasto on huomattavasti suotuisampi kuin monissa muissa osissa maailmaa.

”Oikean sijainnin valitseminen on aikaa vievää, mutta paikallinen tuntemus on siinä ehdottoman tärkeää. Vasta kun oikea sijainti on löydetty, autoyritys voi aloittaa siirtymisen tehtaasta toiseen”, sanoo PricewaterhouseCoopersin Keski- ja Itä-Euroopan autoteollisuusjohtaja Matt Pottle.

Maiden sisäiset palkkaerot suuria

Työvoiman laatu on Keski- ja Itä-Euroopassa tavallisesti erittäin hyvä ja palkat ovat nykyisin vain murto-osa Länsi-Euroopan palkoista. Euroopan unionin ennen sen laajenemista muodostaneissa 15 valtiossa (EU15) keskimääräiset työvoimakustannukset ovat 3 658 Yhdysvaltain dollaria (n. 2 724 euroa) kuukaudessa. Bulgariassa ne ovat vain 6 % ja Romaniassa 11 % tästä summasta. Jopa Sloveniassa, missä on alueen korkeimmat palkat, keskimääräiset työvoimakustannukset ovat kuukaudessa silti vain 43 % EU15-maiden keskimääräisistä kustannuksista.

Osaavan työvoiman kysyntä on kuitenkin jo johtanut joihinkin huomattaviin maan sisäisiin eroihin palkkatasossa. Slovakiassa keskimääräinen bruttokuukausipalkka on tällä hetkellä 25 % suurempi Bratislavassa kuin maan itäosissa. Erot ovat vieläkin huomattavammat Tšekin tasavallassa, missä palkat ovat Prahassa 43 % korkeammat kuin maan etelä- ja itäosissa.

Sähköiset yhteydet kunnossa, fyysinen infrastruktuuri osin heikkoa

Tärkeää on huomioida myös infrastruktuuri. Useimmissa Euroopan unioniin vuonna 2004 liittyneistä valtioista on hyvät puhelin- ja tietoliikenneverkot muualla paitsi syrjäisimmillä alueilla. Sloveniassa kolmella yrityksellä neljästä on laajakaistayhteys. Yhteyksien määrä lisääntyi 17 prosentilla Tšekin tasavallassa, 14 prosentilla Unkarissa ja 13 prosentilla Slovakiassa marraskuuta 2006 edeltäneiden 12 kuukauden aikana. Viro oli puolestaan maailman ensimmäinen maa, jossa äänestettiin poliittisissa vaaleissa internetin kautta, joten kaikissa näissä neljässä valtiossa valmiudet sähköisiin yhteyksiin ovat erittäin hyvät.

Alueen fyysisen infrastruktuurin laatu on kuitenkin vaihtelevampaa. Tšekin tasavallassa ja Slovakian länsiosissa tieverkosto on kohtuullisen hyvä, mutta Unkarin, Puolan ja Baltian maiden tiet ovat pääosin huonokuntoisia. Ruuhkaisuus on myös huomattava ongelma joillakin alueilla. Rautatiekalusto on joillakin alueilla yli 20 vuoden ikäistä ja vaikka useimmista pääkaupungeista on hyvät lentoyhteydet Länsi-Euroopan liikennekeskuksiin, monissa pienemmissä maaseutukaupungeissa ei ole kansainvälisiä lentokenttiä.

Tie- ja rautatieverkoston kunto vaikuttaa suoraan tavaroiden kuljetuksen paikasta toiseen vaatimaan aikaan ja kustannuksiin, mikä puolestaan vaikuttaa varastoihin ja liikepääoman tarpeeseen. Myös muut toimitusketjuun liittyvät kysymykset on huomioitava. Paikallisten toimittajien laadun tarkistaminen on elintärkeää, mutta monet yritykset etsivät halvimpia hintoja ja tarkastavat tehtaan vain nopeasti. Asia kannattaa huomioida laajemmin ja tarkastaa toimitilat perusteellisesti samoin kuin mahdollisten toimittajien taloudellinen tilanne.

Keski- ja Itä-Euroopan jäsenvaltioihin siirtyvät yritykset joutuvat tietyllä tavalla tasapainottelemaan: Jos siirtyy isoon kaupunkiin tai osaamiskeskukseen, infrastruktuuri on toimiva, mutta kiinteistö-, työvoima- ja toimitilakustannukset ovat suuremmat. Jos siirtyy pienempään kaupunkiin, kustannukset ovat todennäköisesti pienemmät ja kilpailu työvoimasta on vähäisempää, mutta infrastruktuuri on heikompi ja logistiset haasteet vastaavasti suuremmat. Tämän lisäksi on tärkeää huomioida kilpailijoiden ja vastaavien yritysten tekemät investoinnit.

”Praha on tällä hetkellä hyvin kallis ja Brno täyttyy nopeasti tehtaista. Vaikka Budapestissa ja Krakovassa on vielä tilaa jaetuille palvelukeskuksille, Budapest ei ole enää niin kustannustehokas kuin muut alueen kaupungit. Krakova toimii täydellä teholla seuraavien 18 kuukauden kuluessa”, sanoo PricewaterhouseCoopersin osakas Rafal Krasnodebski.


Raporttisarjan tuleva kolmas raportti keskittyy toimipaikan sulkemiseen liittyviin kysymyksiin valmistauduttaessa siirtymään uuteen sijoituspaikkaan.