PricewaterhouseCoopersin tutkimus: Samat kehitystrendit hallitsevat kaupunkien tulevaisuuden kehitystä ympäri maailmaa

Lehdistötiedote 18.1.2006

Vuonna 2030 maailman väestöstä 60 prosentin ennustetaan asuvan kaupungeissa. Kaikki kaupungit eri puolilla maailmaa ovat samanlaisten haasteiden edessä, vaikka kaupungit ovat keskenään erilaisia ja niiden taloudelliset tilanteet poikkeavat toisistaan. Tämä käy ilmi PricewaterhouseCoopersin tekemästä ”Cities of the future – global competition, local leadership” –tutkimuksesta. Sen tavoitteena oli tunnistaa ne haasteet ja trendit, joita maailman eri kaupunkien johtajat kohtaavat.

Tutkimusta varten haastateltiin kaupunginjohtajia 44:ssä kaupungissa maailmanlaajuisesti. Tulosten perusteella voidaan todeta, että samat teemat nousevat esiin kaikkialla: samanaikainen globalisaatio ja lokalisaatio, yksilöllisyyden korostuminen, yhdentyminen ja seutuistuminen, muutosten nopeutuminen, korkean teknologian kehitys, Hi-Touch, väestörakenteen muutokset, kaupungistuminen sekä muuttoliike.

Tutkimuksessa mukana olleilta kaupunginjohtajilta kysyttiin, minkälaisia kansainvälisiä ja kansallisia, ulkoisia ja sisäisiä haasteita kaupungit kohtaavat, miten he aikovat vastata näihin haasteisiin ja minkälaisia tulevaisuudensuunnitelmia heillä on. Tutkimuksessa oli kaksi näkökulmaa. Ensimmäisessä selvitettiin trendien vaikutuksia globaalista, alueellisesta ja paikallisesta näkökulmasta, toisessa vaikutuksia johtajuuteen, organisaatiorakenteisiin ja prosessien kehittämiseen. Tutkimukseen osallistuneita pohjoismaisia kaupunkeja olivat Tukholma, Malmö, Göteborg, Oslo ja Bergen. Muita kaupunkeja oliva muun muassa Frankfurt, Madrid, Johannesburg, Sao Paulo, Toronto ja Yokohama.

- Kaikkialla maailmassa kaupungit ovat yhteiskunnan kehittämisen moottoreita. Myös Suomessa olemme tärkeässä käännekohdassa siinä suhteessa millaiseksi tulevaisuus muodostuu, koska kaupunkien merkitys kasvaa koko ajan. Kehitystrendit täytyy tunnistaa, sillä ne vaikuttavat kaikkeen, niin yksityisiin ihmisiin kuin liike-elämään ja julkiseen hallintoonkin, toteaa johtaja Aatos Hallipelto PricewaterhouseCoopersin julkisen sektorin neuvontapalveluista.

Tutkimuksen mukaan seuraavat trendit tuovat mukanaan kaupungeille sekä mahdollisuuksia että uhkia:

• Globalisaatio/lokalisaatio – maailmantaloudesta tulee yhä integroituneempi. Esimerkiksi maailmanlaajuiset yhtiöt käyvät kovaa kilpailua paikallisesti, mutta ovat silti osa globaalia rakennetta. Monikansallisen yhtiön siirtyminen joko ulos kaupungista tai sisään kaupunkiin vaikuttaa suoraan moniin eri elämänalueisiin.
• Yksilöllisyyden korostuminen – yhä tärkeämpi trendi, joka vaikuttaa kaupungin ja sen asukkaiden väliseen vuorovaikutukseen. Asukkaista tulee yhä vaativampia, ja he haluavat, että heidät nähdään ”kuluttajina”.
• Yhdentyminen ja seutuistuminen – monet elämänalueet yhdistyvät uusilla tavoilla, esimerkiksi työ ja vapaa-aika, kulttuuri ja arvot sekä yksityinen ja julkinen sektori monissa yhteishankkeissa (public private partnerships). Seutuistuminen on yksi käytännön esimerkki tästä kehityksestä.
• Muutosten nopeutuminen – muutosnopeus kasvaa kaikilla elämän alueilla. Kasvua ohjaavat usein informaatio- ja viestintäteknologia.
• Korkean teknologian kehitys – Hi-tech -teknologia tarjoaa monenlaisia, myös täysin uusia palveluja tulevaisuudessa.
• Hi-touch – Hi-tech -teknologian työkalujen täytyy kulkea käsi kädessä muun muassa tunteiden, arvojen, arkkitehtuurin ja designin sekä visioiden kanssa.
• Väestörakenteen muutokset – väestön ikääntymisellä on merkittävä vaikutus joka puolella maailmaa, myös Suomessa.
• Kaupungistuminen – ‘suurkaupungistuminen’ vaikuttaa yhä enemmän esimerkiksi taloudelliseen hyvinvointiin.
• Muuttoliike – kasvava muuttoliike asettaa suuria haasteita yhteisöjen kiinteydelle, integraatiolle ja työllisyydelle.

- Tutkimuksessa tuodaan esille uusia näkökulmia ja tapoja siitä, miten kaupungit voivat kehittää strategioitaan, palvelutuotantoaan ja hallintoaan. Tulevaisuuden strategioiden tulee olla sellaisia, joissa ymmärretään tämän päivän trendit, kehitys ja tarpeet, Aatos Hallipelto sanoo.

Tutkimuksessa mukana olleet kaupunginjohtajat mainitsivat haastatteluissa myös merkittäviä haasteita, jotka heidän täytyy ottaa huomioon tehdessään tulevaisuudensuunnitelmia kaupungeille:

• Henkinen ja sosiaalinen pääoma – jotta voidaan kilpailla kansainvälisessä tietoyhteiskunnassa, täytyy varmistaa, että siihen on käytettävissä oikeat ihmiset, taidot ja kyvykkyydet.
• Demokraattinen pääoma – vuorovaikutuksessa kaupungin ja kuntalaisten välillä täytyy korostaa muun muassa läpinäkyvyyttä.
• Kulttuuri- ja vapaa-aikapääoma – vahva brändi tuo kaupungille näkyvyyttä. Esimerkiksi Barcelonan olympialaiset nostivat koko kaupungin maailman kartalle. Kilpailu vastaavista urheilu- tai kulttuuritapahtumista on kuitenkin erittäin tiukkaa.
• Ympäristöpääoma – kaupunkien täytyy turvata puhdas, vihreä ja turvallinen ympäristö. Esimerkiksi Oslon kaupunkisuunnitelma painottaa sen “sinivihreyttä”. Värit kuvastavat Norjan vuonoja ja metsiä.
• Tekninen pääoma – teknologian pitää pystyä tukemaan kansalaisten muuttuvia tarpeita. Tämä koskee niin perustarpeita (hyvinvointi, liikenne, asuntorakentaminen, vesi ja energia) kuin tehokasta viestintääkin (esimerkiksi laajakaista- ja sähköiset verkot).
• Rahoituspääoma – tulevaisuudessa tarvitaan luovia ja joustavia rahoitusstrategioita sekä yhä enemmän yhteistyötä yksityisen sektorin kanssa.

Lisäksi kaupungeilta vaaditaan vahvaa johtajuutta, ja erityisesti arvojohtamiselle on yleisesti olemassa kasvava tarve. Arvojen tulee olla kaikille yhteiset, ne tulee viestiä selkeästi läpi koko organisaation ja niiden tulee näkyä johtajien toiminnassa päivittäin.

Myös erilaiset katastrofit, kuten luonnonkatastrofit, terrorismi ja epidemiat ovat keskeisiä asioita, jotka tulee ottaa huomioon kaupunkien strategiasuunnittelussa. Yksittäinen kaupunki voi vaikuttaa jopa kansantaloudelliseen kehitykseen. Esimerkiksi SARSin puhkeaminen Torontossa heijastui koko Kanadan kansantalouteen. Toronton pormestari David Miller toteaakin raportissa: “Kun Toronto oli sairas, koko Kanada sairastui flunssaan.”

Koko raportti ”Cities of the future – global competition, local leadership” on luettavissa globaaleilla sivuillamme. . Kopion voi tilata osoitteella viestinta@fi.pwc.com .


Julkinen sektori (Public Sector) on yksi merkittävä PricewaterhouseCoopersin asiakasryhmä Suomessa. PwC:llä on vahva asema erityisesti julkishallinnon tilintarkastuksessa ja neuvontapalveluissa, kuten esimerkiksi julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyöhankkeiden (PPP) taloudellisessa neuvonannossa.

PricewaterhouseCoopers tarjoaa tilintarkastusta, verokonsultointia ja neuvontapalveluja julkiselle ja yksityiselle sektorille yli 130 000 hengen voimin 148 maassa. Suomessa PwC:n palveluksessa on yli 600 asiantuntijaa 11 paikkakunnalla.