2009 Global equity incentives survey
PwC:n toteuttama maailmanlaajuinen Global Equity Incentives -tutkimus selvittää yritysten toimintatapoja liittyen osakeperusteisten kannustinohjelmien suunnitteluun, koordinointiin, prosesseihin ja hallintoon. Lisäksi tarkastelun kohteena ovat kannustimiin liittyvät laskenta- ja verosuunnittelutavat.
Vuoden 2009 tutkimuksesta ilmenee, että tuloksiin sidottujen palkitsemiskeinojen suosio kasvanee pitkällä aikavälillä. Vaikka laskusuhdanteen myötä tulosperusteisten osakekannustimien käyttö on väliaikaisesti vähentynyt, markkinoiden kääntyessä näiden kannustimien käytön odotetaan lisääntyvän. Tulokseen kytkemättömien työsuhdeoptioiden suosion sen sijaan odotetaan edelleen laskevan, riippumatta taloudellisista suhdanteista (vrt. Kauppalehti 16.12.2009, jossa olleen artikkelin mukaan Suomessa työsuhdeoptiot vaikuttaisivat säilyttäneen suosionsa globaalia trendiä paremmin).
|

Lataa 2009 Global equity incentives survey: Executive summary (pdf 223kb) |
G20-maiden vakausfoorumin palkitsemista koskevat periaatteet asettavat uusia vaatimuksia palkitsemisen sääntelyyn – pääpaino on riskien hallinnassa ja valvonnassa. Myös osakkeenomistajien rooli palkitsemisessa on vahvistumassa. Edelleenkin lähes kaikki tutkimuksen osanottajat, jotka hakivat osakkeenomistajien hyväksynnän osakeperusteiselle palkitsemisjärjestelmälle, saivat sen. Samalla kuitenkin niiden yritysten osuus, joissa puoltavien äänien osuus oli 70 % tai vähemmän, on kuitenkin kaikkien aikojen korkein, 57 %, kun se vuosina 2007 ja 2006 oli 10 %.
Huolimatta viime aikojen suuntauksesta sitoa johdon palkitseminen tulokseen vuoden 2009 tutkimuksessa vain noin 1/4 osallistujista raportoi toimitusjohtajan palkitsemisen olevan tulossidonnainen lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Kyseessä lienee laskusuhdanteesta johtuva poikkeama pitkän aikavälin kehityssuunnasta. Lyhyellä aikavälillä lähes puolet yrityksistä raportoi toimitusjohtajan kompensaation joko pysyvän ennallaan tai laskevan. Useimmat yritykset uskovat kuitenkin myönteiseen kehitykseen pitkällä aikavälillä ja lähes 2/3 raportoi toimitusjohtajan kompensaation nousevan seuraavan viiden vuoden aikana. Tutkimuksen osanottajat jatkavat kirjaamis- ja laskentakäytäntöjensä sopeuttamista IFRS:n mukaisiin kirjanpitovaatimuksiin kehittäessään osakeperusteiseen palkitsemiseen liittyviä prosessejaan ja valvontamekanismejaan. Kaksi huomattavaa aluetta, joissa rahoitus-, verotus- ja henkilöstöosastot jatkavat IFRS-standardien noudattamiseen liittyvää yhteistyötä, ovat osakeperusteisen palkitsemisen kulujen määrittäminen ja arviointi osakekurssien vaihtelun vaikutuksesta laskennallisiin verosaamisiin, jotka liittyvät osakeperusteiseen palkitsemiseen.
Vuosien 2008 ja 2009 aikana veroviranomaiset tekivät useissa maissa huomattavia muutoksia osakeperusteiseen palkitsemiseen liittyviin säännöksiin tai julkistivat uusia osakepalkitsemista koskevia säännöstöjä (esimerkiksi Britanniassa, Intiassa, Japanissa ja Australiassa). Lähes puolet tutkimuksen vastaajista ilmoittaa kuitenkin, että he eivät ole tehneet verosäännösten noudattamiseen liittyvää selvitystä kaikissa niissä maissa, joissa käyttävät osakeperusteista palkitsemista.