Jatkuvuussuunnitelman tärkeys on korostunut monista eri syistä
Jatkuvuussuunnittelun tarkoituksena on varautua ennalta mahdollisiin ongelmatilanteisiin. Hyvällä suunnittelulla yritys pyrkii varautumaan organisaation kannalta keskeisimpiin uhkiin siten, että se pystyy jatkamaan toimintaansa mahdollisimman pienin menetyksin, vaikka sen toiminta jostain syystä häiriintyisikin. Tutkimusten mukaan ennakkosuunnittelu parantaa organisaation kykyä toipua odottamattomasta tapahtumasta - liiketoiminnan häiriötön jatkuvuus on yhä tärkeämpi menestyksen edellytys.
Jatkuvuussuunnittelun kehittämisen tarve nousee esille yhä useammissa yrityksissä. Pääsyitä tähän kehitykseen ovat sekä yleismaailmallisesti lisääntynyt epävarmuus että tietotekniikan roolin kasvu. Tietotekniikasta on tullut merkittävä liiketoimintatekijä, joka lisää yritysten haavoittuvuutta. Myös toimintojen enenevä ulkoistus on muuttanut selvästi riskikuvaa ja lisännyt tarvetta jatkuvuussuunnittelulle.
Merkkejä jatkuvuussuunnittelun tehostamistarpeesta ovat muun muassa
- yrityksen hallituksen huoli organisaation kriisivalmiudesta
- sääntelyn asettamat vaatimukset liiketoiminnan jatkuvuudelle
- liiketoiminnan formaalin jatkuvuussuunnitelman puuttuminen
- yrityksen poikkeuksellisen voimakas kasvu
- lukuisat yritysjärjestelyt
- divestoinnit tai uuden liiketoiminnan kehittäminen
- uusien järjestelmien ja teknologioiden käyttöönotto
- yrityksen uudelleensijoittuminen tai laajentuminen
- liiketoiminnan IT:lle asettamat korkeat käytettävyysvaatimukset (internet-pohjaiset liiketoimintamallit ja aikakriittiset transaktiot)
- perinteisesti toimivan yrityksen siirtyminen liiketoiminnassa internet-pohjaiseen toimintaan
- tilintarkastajien esittämät toistuvat kommentit sekä esille nostetut puutteet ja tarpeet kehittää liiketoiminnan jatkuvuus- ja/tai toipumissuunnittelua.
PricewaterhouseCoopersin liiketoiminnan jatkuvuussuunnitteluun erikoistuneet asiantuntijat auttavat
- arvioimaan liiketoiminnan uhat ja riskit nykyisessä toimintaympäristössä ja suunnittelemaan toimenpiteet riskien pienentämiseksi tai välttämiseksi.
- tunnistamaan liiketoiminnan kannalta kriittiset prosessit ja näitä tukevat resurssit (henkilöt, toimipisteet, kolmannet osapuolet, teknologiat, toimittajat).
- kehittämään kustannustehokkaan strategian keskeytysten ja jatkuvuuden hallintaan.
- viranomaismääräyksien huomioimisessa ja noudattamisessa.
- turvaamaan yrityksen markkina-asemaa ja -arvoa.
- uhka- ja kriisitilanteiden hallinta- ja ohjauskyvyn kehittämisessä.
