|
PricewaterhouseCoopersin 2007 Global Equity Incentives Survey (GEIS) -tutkimuksen havaintoja:
1. Osakeperusteinen palkitseminen on edelleen yhtiöille erittäin suosittu tapa palkita johtoa ja työntekijöitä hyvin tehdystä työstä
Johdon ja henkilöstön osakeperusteinen palkitseminen on edelleen suosittu tapa palkita henkilöstöä siitä huolimatta, että palkitseminen on kallista ja ne ovat myös työläitä toteuttaa. Vastaajista valtaosa (97 prosenttia) oli sitä mieltä, että osakeperusteisesta palkitsemisesta saadut hyödyt ovat kuitenkin suuremmat kuin siitä aiheutuvat kustannukset. Pääosassa tutkimukseen osallistuneista yrityksistä koettiin, että osakeperusteinen palkitseminen auttaa yhdistämään osakkeenomistajien, johdon ja henkilöstön intressit.
2. Palkitseminen on yhä useammin sidoksissa yhtiön tulokseen
Palkitsemisen tason vahvempi sitominen yrityksen tulokseen on yleistymässä. Ylimmän johdon osalta |
|
miltei puolet tutkimukseen osallistuneista yrityksistä arvioi palkitsemisen olevan tulosperusteista 1-5 vuoden tähtäimellä. Koko henkilöstön osalta vastaavaa kehitystä ennakoitiin noin kolmasosassa tutkimukseen osallistuneista yrityksistä. Muutoksen taustalla on lähinnä osakkeenomistajien vaatimus entistä tulosperusteisemmasta palkitsemisesta.
3. Osakkeenomistajat ottavat yhä voimakkaammin kantaa henkilöstön ja johdon palkitsemiseen
Osakkeenomistajat hyväksyvät edelleen pääosin yritysten ehdottamat osakeperusteiset palkitsemisjärjestelmät, mutta kyllä-äänten osuus on pienentynyt.
4. Optiot ovat edelleen kaikkein suosituin henkilöstön osakeperusteinen palkitsemismuoto eri maissa ja eri toimialoilla
Optio-ohjelmien suosio on pienentymässä aiempiin vuosiin verrattuna. Yritykset ovat aikeissa toteuttaa optio-ohjelmia entistä vähemmän ja ovat nostamassa niiden tilalle tai rinnalle muita palkitsemistapoja. Optio-ohjelmat olivat silti edelleen kaikkein suosituin osakeperusteinen palkitsemismuoto tutkimukseen osallistuneissa yrityksissä.
5. Optio-ohjelmat ovat aiempaa niukempia
Optiopalkitsemisen rahallinen taso on alentunut niin johdon kuin muunkin henkilöstön osalta. Viime vuoden vastaavan tutkimuksen tulosten perusteella optio-ohjelmien arvioitiin supistuvan lähinnä koko henkilöstön osalta, mutta optio-ohjelmia on niukennettu myös avainhenkilöiden ja johdon osalta.
6. Yritysten keinot palkita johtoa ja henkilöstöä ovat monipuolistuneet huomattavasti
Vaikka optio-ohjelmat ovat niukentuneet, kokonaispalkitsemisen taso ei ole alentunut. Yritykset ovat ottaneet käyttöön monipuolisemman valikoiman palkita henkilöstöä taloudellisesti. Tähän on vaikuttanut merkittävästi mm. kirjanpitosäännösten muuttuminen. Yritykset analysoivat hyvin tarkkaan kustannustehokkainta tapaa palkita henkilöstöä. Eri henkilöstöryhmien palkitseminen voi vaihdella hyvinkin paljon ja palkitseminen toteutetaan yhä enemmän myös eri keinoin. Yli puolet (53 prosenttia) vastaajista on siirtynyt optio-ohjelmista muihin tapoihin palkita henkilöstöä, kuten esim. suoriin osakepalkkioihin. Erityisesti johtoa palkitaan enenevässä määrin tulosperusteisilla osakepalkkioilla. Osa yrityksistä on siirtynyt henkilöstön osalta osakeperusteisista palkitsemismuodoista pitkän aikavälin bonusjärjestelmiin. Näissä on yhä useammin myös sitouttamisvaikutus mukana siten, että bonus maksetaan portaittain ja maksu on sidottu työsuhteen jatkumiseen.
7. Valtaosa yrityksistä seuraa muun yritysmaailman tapaa palkita johtoa ja päättää sen perusteella, mikä on oikea taso ja tapa palkita omaa johtoa
Lähes kaikki yritykset päättävät ensisijaisesti markkinoilta saatavan tiedon perusteella, miten palkita yrityksen omaa johtoa, jotta palkitsemisen taso olisi mahdollisimman sopiva ja kilpailukykyinen.
8. Säännöstenmukaisuus on nousemassa entistä enemmän esille
Osakeperusteisiin kannustimiin liittyy lukuisia eri lainsäädännön alojen sääntelyitä, kuten verotukseen, sosiaaliturvaan, arvopaperimarkkinoihin, valuuttasäännöstelyyn, tietosuojaan ja työoikeuteen liittyviä säännöksiä. Eri maissa sovellettaviksi tulevien säännösten kirjo tulisi ottaa huomioon mieluiten jo kannustinjärjestelmää suunniteltaessa. Kuitenkin vain 45 prosenttia tutkimukseen osallistuneista yrityksistä oli tehnyt säännöstenmukaisuuteen liittyvän selvityksen kaikissa maissa, joissa niiden osakeperusteisia kannustinjärjestelmiä toteutettiin. Jopa 15 % yrityksistä ilmoitti, ettei tällaisia selvityksiä oltu tehty lainkaan.
