Lehdistötiedote 26.9.2006
Strategiset ja operatiiviset riskit heilauttavat yritysten pörssikursseja taloudellisia ja vahinkoriskejä useammin. Tämä käy ilmi PricewaterhouseCoopersin tutkimuksesta, jossa selvitettiin erilaisten riskien vaikutusta suomalaisten yritysten pörssikursseihin.
PricewaterhouseCoopersin Suomessa toteuttaman tutkimuksen mukaan suurin osa (87 %) pörssiyhtiöiden kurssilaskuista on ollut seurausta strategisten ja operatiivisten riskien toteutumisesta. Strategisista riskeistä oli kyse 66 prosentissa tutkituista tapauksista.
- Selkeästi yleisimmät yksittäiset syyt osakkeen arvon laskuun olivat kysynnän heikkeneminen ja asiakkaiden menetykset. Muita strategisesti merkittäviä syitä olivat muun muassa yritysjärjestelyistä aiheutuneet ongelmat sekä muutokset toimialan lainsäädännössä, kertoo PwC:n neuvontapalveluiden johtaja Marko Korkiakoski.
Operatiiviseen toimintaan liittyvät riskit, kuten kustannusten kasvu, asetettujen tavoitteiden saavuttamattomuus sekä tuotantoon tai henkilöstöön liittyvät ongelmat, aiheuttivat 21 prosenttia tutkituista arvonmenetyksistä. Taloudellisen riskin toteutumisesta oli kyse 10 prosentissa tapauksista. Suurimpina syinä tässä kategoriassa olivat kansainvälisen talouden ja korkojen heilahtelut sekä menetykset, alaskirjaukset sekä suuret tappiot. Suoranaisesta vahingosta oli kyse neljässä prosentissa tapauksista.
- Mielenkiintoista on, että suomalaiset yritykset perinteisesti raportoivat sijoittajille ja omistajille taloudellisista riskeistä ja vahinkoriskeistä. Näihin on kuitenkin kohtuullisen hyvin varauduttu yrityksissä ja riskeiltä suojauduttu, eikä suuria yllätyksiä yleensä pääse tapahtumaan. Sen sijaan strategisilla ja operatiivisilla riskeillä on toteutuessaan suuri vaikutus omistaja-arvoon, ja näiden hallinnassa ja raportoinnissa on vielä paljon kehitettävää.
- Tutkimuksen perusteella voidaan kysyä, että jos riskikartoituksen yhteydessä myös strategisia ja operatiivisia riskejä oli analysoitu strukturoidusti, olisivatko yritykset olleet paremmin valmistautuneita tilanteisiin ja olisivatko vaikutukset osakekurssiin jääneet vähäisemmiksi, Korkiakoski pohtii. Esimerkiksi pankkisektorilla Basel II –direktiivi edellyttää operatiivisten riskien raportointia. Suuremman huomion kiinnittämisellä operatiivisiin riskeihin olisi varmasti hyötyä myös muille yrityksille, hän jatkaa.
Vaikka hyvä hallintotapa edellyttää riskienhallinnan liittämistä osaksi johtamisjärjestelmää, päätöksentekoprosessia ja strategista suunnittelua, voidaan Korkiakosken mukaan kysyä, ovatko yritysten hallitukset kuitenkaan olleet riittävästi mukana prosessissa.
- Vielä muutama vuosi sitten riskienhallinta oli enemmänkin operatiivisen johdon työkalu. Toteutuessaan riskit kuitenkin vaikuttavat omistaja-arvoon, ja tämän vuoksi riskienhallinnan pitäisi olla myös korkealla hallituksen agendalla. Positiivista on, että yritysten hallitusten kiinnostus riskienhallinnan kehittämistä kohtaan on selvästi kasvanut Corporate Governance -suositusten julkaisemisen jälkeen.
PwC selvitti pörssiyhtiöiden taloudellisia tiedotteita tutkimalla erilaisten riskien vaikutusta yritysten osakekursseihin 1.1.1997 - 31.8.2006 välisenä aikana. Tarkastelussa olivat mukana tapaukset, joissa osakkeen kurssi oli laskenut kolmenkymmenen päivän tarkastelujakson aikana yli 25 prosenttia.
Tarkastelun kohteena olivat Helsingin Pörssin Päälistan, I-listan sekä NM-listan osakkeet sekä pörssistä kyseisellä aikavälillä poistuneet yhtiöt. Senttiosakkeet sekä osakkeet, jotka olivat harvoin kaupankäynnin kohteena, rajattiin tarkastelun ulkopuolelle. Selkeästi teknokuplasta johtuneet kurssilaskut sekä ne tapaukset, joihin ei tiedotteiden avulla löytynyt selvitystä (kuten vuoden 2006 touko/kesäkuun yleinen kurssinotkahdus), jätettiin myös pois tarkastelusta. Kaikkiaan mukana oli 248 havaintoa.
Suomesta saadut tulokset ovat samansuuntaisia Lippincott Mercerin Yhdysvalloissa vuosina 1998 - 2003 toteuttaman tutkimuksen kanssa.
PricewaterhouseCoopers tarjoaa tilintarkastusta, verokonsultointia ja neuvontapalveluja yli 130 000 hengen voimin 148 maassa. Suomessa meitä on 11 paikkakunnalla yli 600. Nimi PricewaterhouseCoopers viittaa maailmanlaajuisen PricewaterhouseCoopers-organisaation jäsenyrityksiin, joista jokainen on itsenäinen juridinen yhtiönsä.
