Lehdistötiedote 31.8.2006
Henkilöstöjohdon haasteena on henkilöstöyksikön roolin ja toiminnan kehittäminen aidosti strategiseksi, toteaa PricewaterhouseCoopersin tutkimus “Key Trends in Human Capital: A global perspective 2006.”
Henkilöstöjohtamisella on kriittinen rooli organisaatioiden kasvu- ja kannattavuustavoitteiden saavuttamisessa. Eurooppalaisten henkilöstöyksiköiden roolit ovat kuitenkin edelleen etäällä siitä strategisesta roolista, jota niiltä odotetaan. Henkilöstöjohdon keskeisenä haasteena onkin todistaa se, millaista arvoa henkilöstöyksikkö organisaatiolle tuottaa ja mitkä ovat henkilöstöjohtamisen todelliset hyödyt ja kustannukset.
Tutkimuksen mukaan henkilöstöpääoman tuottoaste on kasvanut viime vuosina erityisesti USA:ssa. Vuonna 2004 eurooppalaisen organisaation henkilöstöön sijoittama euro tuotti keskimäärin vain 1,14 euroa, kun samaan aikaan sama sijoitus USA:ssa tuotti keskimäärin 1,52 euroa. USA:laiset yritykset ovat siis onnistuneet kasvattamaan liikevaihtoa ilman henkilöstökulujen yhtä voimakasta kasvua. ”Tuottavuus- ja suorituserojen taustalla on suurelta osin USA:n yritysten suuret järjestelmäinvestoinnit, mutta toisaalta myös sikäläisten yritysten kyky ja mahdollisuus uudistua, innovoida ja kasvaa”, selventää Samuli Sistonen Suomen PwC:n Change Management -palveluista.
Kustannustekijöistä tutkimus nostaa esiin muun muassa henkilöstöyksikön koon ja kokonaiskustannukset. Vuonna 2004 eurooppalaisen organisaation yksi henkilöstöammattilainen palveli keskimäärin 92:ää työntekijää ja henkilöstöyksikön kokonaiskustannukset olivat keskimäärin 1108 euroa jokaista organisaation työntekijää kohden.
Tutkimuksen mukaan taloudellisesti parhaiten menestyvien yritysten henkilöstöpolitiikka on pääsääntöisesti ”perheystävällistä”. Työn ja vapaa-ajan tasapainoa tuetaan ja hyvää johtamista seurataan ja mitataan, minkä seurauksena työntekijät ovat keskimääräistä motivoituneempia ja sitoutuneempia. Tutkimuksen mukaan eurooppalaisten perheystävällisten huippuyritysten liikevaihto, liikevoitto työntekijää kohden ja henkilöstöpääoman tuottoaste olivat huomattavasti keskimääräistä korkeampia.
Hyötyjen ja kustannusten mittaaminen on yksi keskeinen edellytys strategiselle henkilöstöjohtamiselle. ”Kovien taloudellisten tavoitteiden ja mittareiden hyödyntäminen tukee organisaation kehittymistä, kasvua ja kannattavuutta, ja tätä kautta myös työntekijöiden ja sidosryhmien hyvinvointia. Luvut sinänsä eivät ole itsetarkoitus, mutta oman organisaation henkilöstöjohtamisen nykytilan ja kehityssuuntien tunnistaminen on ensiarvoisen tärkeää. Sitä saa, mitä mittaa”, korostaa Samuli Sistonen.
Tietoja raportista
PricewaterhouseCoopersin globaali tutkimus tuo esiin henkilöstöjohtamisen keskeisiä kehityssuuntia, mittareita ja benchmarking-tuloksia. Tutkimukseen osallistui yli 15 000 organisaatiota Euroopasta ja Yhdysvalloista.
PricewaterhouseCoopers tarjoaa tilintarkastusta, verokonsultointia ja neuvontapalveluja yli 130 000 hengen voimin 148 maassa. Nimi PricewaterhouseCoopers viittaa maailmanlaajuisen PricewaterhouseCoopers-organisaation jäsenyrityksiin, joista jokainen on itsenäinen juridinen yhtiönsä.
